Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän terveystutkimuksen vastaajista reilu kolmannes oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edellisen vuoden aikana. Se ei toisaalta ole ihme, sillä yli puolet suomalaisista voidaan luokitella liikapainoisiksi.
Suomalaisten paino on noussut 1970- ja 1980- luvulta lähtien, vaikka viimeisten vuosien aikana kehitys on hidastunut. Tästä huolimatta ylipaino ja lihavuus ovat yleisiä Suomessa.
”Syö vähemmän ja liiku enemmän!”
Tämä viesti on varmasti kaikille tuttu. Mustavalkoisesti ajateltuna lihavuus johtuu pitkäaikaisesta energiankulutuksen ja -saannin epätasapainosta, toisin sanoen ruoasta saadaan enemmän energiaa kuin sitä kulutetaan. Tämä ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, miksi energiatasapaino on pielessä, miksi me syömme liikaa ja varsinkin terveyden kannalta monella kohtaa väärin?
Ihmisen syömis- ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat kymmenet, elleivät sadat eri tekijät. Ihminen tekee varovastikin arvioiden yli 200 ruokaan liittyvää päätöstä päivässä ja iso osa näistä päätöksistä on tehty meidän puolestamme ”etukäteen”. Esimerkiksi kulttuuri määrittää suurilta osin myös ruokakulttuuria eli tarjolla olevaa ruokavalikoimaa, ateriointitapoja ja – ajankohtia, sekä itse aterioita sisältöineen.
On tärkeää huomata, ettei itse ruoka monenkaan painon nousua ja lihomista ole aiheuttanut, vaan syynä on usein suorastaan epäterve suhde ruokaan. Kyllä laihduttajakin voi syödä leipää, perunaa ja jauhelihakastiketta, eli aivan tavallista ruokaa. Erilaiset dieetit ovat jatkuvasti lehdissä lopullisena ratkaisuna paino-ongelmiin. Ongelma on kuitenkin arjessa, sen päivittäisissä valinnoissa – niihin tulee tehdä muutoksia, jotka toimivat pitkällä aikavälillä ja luonnollisena osana arkea.
”Oletko ajatellut, että ne ihmiset jotka lähipiirissäsi ovat hoikempia ovat niitä, jotka kenties elävät elämäänsä ilman jatkuvaa dieettaamista tai laihduttamista?”
He syövät vapaammin ja suhtautuvat syömiseen muutenkin rennommin. Ruokailuun ja terveelliseen elämään liittyvät valinnat ovat luonnollinen osa arkea, joka sallii myös rennomman lähestymistavan syömiseen.
Syömisen vaikeus tai helppous on hyvin harvoin nykyisin kiinni siitä, etteikö meillä olisi tietoa. Usein syy löytyy siitä, ettei tiedosteta miksi teemme jatkuvasti huonoja ruokavalintoja. Vain tiedostamalla voimme vaikuttaa omaan käyttäytymiseemme. Vanhojen tapojen muuttaminen vaatii tietoista ajattelua valintojen hetkellä.
Toinen yleinen syy on liian mustavalkoinen ajattelu. Ruoka tai tavat luokitellaan joko hyviin tai huonoihin. Tätä ajattelua ruokkii lehtien palstoilla esiteltävät ”uudet laihdutuskeinot” ja lukemattomissa keskustelufoorumeissa käytävä vastakkainasettelu ja kiistely ”ainoan oikean ratkaisun” ympärillä. Pienten muutosten ei uskota vaikuttavan riittävästi, jolloin annetaan kokonaan periksi. Ei ole malttia tehdä muutoksia rauhassa ja järkevästi.
Tämä johtaa usein liian tiukkoihin dieettikokeiluihin ja pettymyksiin siitä, ettei niistä pystytä pitämään kiinni ja periksi antamiseen – taas kerran. Tämä aiheuttaa turhaa epäonnistumisen tunnetta, stressiä ja vaikeuttaa myös sitä kautta painonhallintaa tai -pudotusta.
”Syntyy ajatus, että en pysty tai minulla ei ole sellaista itsekuria kuin muilla.”
Lisäksi syömiskäyttäytymisessä hyvin yleinen ongelma on syömisen hallinnan puute. Syömisen hallinnalla tarkoitetaan, että hallitaan omaa fysiologista tarvetta syödä, mutta myös ajanhallintaa ja vielä isommassa kuvassa – elämänhallintaa.
”Mitä vähemmän pitää ääntä laihduttamisesta tai elämäntapamuutoksesta, sen parempi!” Patrik Borg
”Miten sinä muutut? Miten se vaikuttaa ystävyyteemme? Voi kunpa minäkin olisin noin määrätietoinen!”
Taustalla voi olla kateutta, ajattelemattomuutta ja ennen kaikkea pelkoa muutoksesta. Luulen, että moni hyvä yritys on kaatunut siihen, että lähipiirin tuki on ollut puutteellista ja suorastaan tuhoavaa onnistumisen kannalta. Luultavasti kyynisesti ajatellen myös pahansuopuutta voi ilmetä, mutta uskon kuitenkin, että toiminta on usein miten tiedostamatonta.
Laihduttaminen ja elämäntapojen muutos ei koskaan etene täysin suunnitelmien mukaan. Haluat edetä maltilla, mutta muut eivät sitä välttämättä tiedä ja odottavat sinulta enemmän kuin itsekään teet. Paine kasvaa ja saatat tehdä jotain vähemmän viisasta ja homma saattaa kaatua käsiin. Muista, että ennen kaikkea – prosessi on sinun omasi!
Kun aloitat tietoisen tapojesi muuttamisen on hyvä kysyä itseltään seuraavat kysymykset:
1. Mitä SINÄ haluat?
2. Miksi se on sinulle tärkeää?
3. Mistä joutuisit luopumaan saavuttaaksesi haluamasi?
4. Mitä voit saada sen tilalle?
5. Kuka tulee tukemaan ja kannustamaan sinua matkan varrella ja miten?
Marko Pirhonen