Muutosta tehtäessä hyvin suunniteltu uuden tavan opetteleminen lentää joskus rähmälleen haastavien tunteiden ja selittävien ajatusten asettaessa kapuloita muutosrattaisiin. Näin tapahtuu, koska syvään juurtuneet ajatusmallit toimivat automaatiolla ilman, että tiedostat niitä. Näiden vahvojen ja tiedostamattomien mallien vuoksi on myös haastavaa muuttaa tai pysäyttää ei-toivottua ja usein tunnepohjaista toimintaa. Eli ihminen toimii, ennen kuin tajuaa ja ymmärtää mitä onkaan tekemässä. Tällaista tapahtuu arjessa useilla eri elämänalueilla; epämieluisan ja haastavan tekemisen lykkääminen erinäisten syiden takia tai tunneperäinen toiminta esimerkiksi syömisen alueella.
Sisäiset tekijät; ajatukset, uskomukset ja tunteet saattavat nousta myös ikään kuin puolustusmekanismeina esiin hankaloittamaan muutoksen tekemistä. Tätä tapahtuu silloin kun, muutokseen liittyy epämukavuutta ja luopumisen ahdistusta totutusta ja tutusta. Mieli epäilee uuden toiminnan kannattavuutta ja vaikuttavuutta, vaikka järjellä ajateltuna ihminen haluaa muutosta ja ymmärtää sen olevan itselleen hyväksi.
Kun kykenee tunnistamaan ja nimeämään haastavan tunteen ajoissa ja nappaamaan kiinni jumittavasta ajattelumallista, voi opetella parempaa tilannetajua ja käyttää tietoisempaa osaa mielestä päätösten ja valintojen tekemiseen – esimerkiksi pysyä ennalta laaditussa suunnitelmassa paremmin.
Sisäisten ajatusrakennelmien havainnoiminen ja tarkastelu tuo näkyväksi millaisia ajatusketjuja mielessä liikkuu ja millaisia tunteita ne sytyttävät. Parhaassa tapauksessa tulee tietoiseksi autopilotilla toimivista ajatusrakennelmista ja voi alkaa muokkaamaan vähätteleviä, epäileviä ja kritisoivia ajattelumalleja kannustavammaksi. Ajatuksen muutoksen myötä on mahdollista muuttua vähitellen sopeutuvammaksi uusille mahdollisuuksille ja uuden oppimiselle. Valmennettavamme toteavatkin hyvin usein, että onnistumistensa vahvin vaikuttaja on ollut muutos heidän omassa ajattelussaan – korvien välissä.
Ajatusrakennelmat ovat niin automaattisia, että niitä on usein vaikea tunnistaa.
4 haastavan ajattelun mallia
Huoli ajattelu
Huolestuja odottaa usein pahinta, liioittelee itselleen mielessään mahdollisuutta epäonnistumisesta ja siitä, että kuitenkin jotain ikävää tapahtuu. Se, että huomio kiinnittyy menneisyyden ikäviin tapahtumiin ja huoliskenaarioihin, lamauttavat toimeen ryhtymisen energian. ”Entä jos tämäkään ei auta, entä jos en pystykään tähän, mitä jos epäonnistun tälläkin kertaa.. Ei mun kannata, ei se toimi mun arjessa kuitenkaan..”
Mitä voi opetella: Luottamusta. Pienten onnistumisten huomioimista. Haasteiden ja menneisyyden ymmärtäminen mahdollisuutena oppia uutta. Pienten muutosaskelten rakentaminen.
Uusi ajattelu: ”En menetä mitään, vaikka kokeilenkin. Opin, kunhan harjoittelen. Tärkeintä on, että aloitan.”
Täydellisyyttä tavoitteleva ajattelu
Vähempi ei tässä ajattelun mallissa riitä. Asiat tehdään tai sitten ei tehdä lainkaan. Tämä ajattelu luo usein ahdistusta ja voimattomuutta. Estää asioiden alulle saattamista, sillä vaatimustaso täydellisyydestä ja tilanteen täydellisestä hallinnasta jähmettää.
Mitä voi opetella: Keskeneräisyyden sietäminen. Pienien askelien ja aloittamisen merkityksen hyväksyminen. Riittävyyden tason madaltaminen.
Uusi ajattelu: ”Tekemistä on monen tasoista. Minimitavoitteen ja optimaalisen tekemisen määrittäminen. Haasteet ja vastoinkäymiset kuuluvat uuden opettelemiseen.”
Kriittinen ajattelu
Itseään arvosteleva ja tuomitseva ajattelu. Muistuttaa pettymyksistä ja huomaa virheet. Kriitikko vertaa itseään muihin ja usein toisten eduksi. Tämä ajattelu nostaa esiin heikkoudet, osaamattomuuden ja puutteet ja sivuuttaa myönteiset ominaisuudet itsestään. Usein hyvin armoton itseään kohtaan ja itseään alentava nimittely yleistä.
Mitä voi opetella: Hyväksyvä suhtautuminen itseensä. Vahvuuksien huomioiminen.
Uusi ajattelu: ”Olen riittävän hyvä. Vahvuuksiani tähän asiaan liittyen ovat…”
Uhri- ja selittävä ajattelu
Syyn vierittäminen pois itsestä olosuhteisiin, muihin ihmisiin, tilanteisiin. Avuttomuutta, ajattelua, että on itse puutteellinen ja kyvytön tekemään asioita. Tilanteen näennäistä hyväksymistä; ”Näin nämä asiat nyt ovat, en pysty tekemään tälle mitään.” ”Yritän kyllä, mutta, kun tuo ihminen, tämä asia tai olosuhde..” ” Haluaisin kyllä, mutta en pysty, koska..”
Mitä voi opetella: Luottamuksen ja vastuunottamisen kasvattaminen. Itsensä hyväksymistä. Rohkeutta ottaa uusia askelia kohti muutosta. Vanhasta luopumisen harjoittelua.
Uusi ajattelu: ”Otan vastuun omasta toiminnastani ja keskityn niihin asioihin, joihin voin omalla toiminnallani vaikuttaa. Etenen askel kerrallaan ja aloitan mahdollisimman pienestä olosuhteista huolimatta.”
Mieti millaista osaa edellä mainitut mallit esittävät ajattelussasi.
Tarkastele onko jokin niistä vahvempi tai heikompi. Pohdi miten voit opetella uutta ajattelun taitoa ja suhtautumista itseesi. Kannattaa kirjoittaa uusia ajattelun malleja vanhojen tilalle ja harjoitella niiden käyttöä päivittäin, sekä, kun nappaat itsesi kiinni toimintaasi jumittavasta tai haastavia tunteita herättävästä ajattelusta.
Omaan ajatusmaailmaan tutustuminen kannattaa!
Sari