Kun liiketoiminnassa lähdetään suunnittelemaan palveluita tai tuotteita, niin liikkeelle lähdetään asiakasymmärryksen kautta. Ensin pitää saada ymmärrys kuka on se asiakas, jolle olemme palvelua suunnittelemassa. Mitkä ovat hänen arjen haasteensa? Mihin hän käyttää aikansa? Mitä hän arvostaa arjessa? Mitkä ovat hänen unelmansa ja pyrkimyksensä elämässä? Mitkä ovat hänen olosuhteensa arjessa?
Yrityksen menestymisen kannalta on oleellista tietää, minkälaisia eri asiakasryhmiä on olemassa ja mihin kohderyhmiin panostamalla voidaan saavuttaa parhaiten liiketoiminnalliset tavoitteet. Kaikkiin kohderyhmiin ei voida, eikä ole järkevää panostaa. Vähän kaikille kohderyhmille on yhtä kuin ei oikein mitään kenellekään.
TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ OLISI PALJON OPITTAVAA LIIKETOIMINNASTA
Henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta henkilöstö nähdään usein yhtenä möykkynä tai korkeintaan ryhmitellään työkyvyn puutteen tai sairauspoissaolojen perusteella. Kuitenkin jos kohderyhmiä ei ole määritelty tai se on koko yritys – päädytään usein siihen, että käytössä olevia euroja ripotellaan lukuisiin palveluihin koko henkilöstölle tai niihin asioihin, jotka sillä hetkellä innostavat työhyvinvoinnista vastaavaa henkilöä.
Koska euromäärät ja resurssit ovat lähes kaikkialla kuitenkin rajalliset, niin toiminta olisi syytä kohdentaa niin, että saavutetaan olemassa olevilla resursseilla yrityksen näkökulmasta paras mahdollinen vaikuttavuus. Ja koska ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia, on vaikuttavuuden kannalta oleellista kohdentaa oikeat palvelut oikeille kohderyhmille.
Järjestelmällinen terveyden ja hyvinvoinnin johtaminen yritystasolla on kohderyhmälähtöistä, ei yksilölähtöistä.
LIIKKEELLE TULISI LÄHTEÄ YRITYKSEN TAVOITTEISTA
Monesti varotaan puhumasta liiketoiminnan tuloksellisuudesta ja ihmisten terveydestä huolehtimisesta samassa lauseessa, eli ne nähdään jotenkin vastakkaisina asioina. Mutta näin ei ole, pitkällä aikavälillä vain yritys, joka huolehtii henkilöstöstään voi menestyä. Lyhyellä aikavälillä voidaan toki ruuvia kiristämällä saada tuloksia aikaiseksi, mutta ei pitkäkestoista menestystä. Ehkä varoittavat ”revitään työntekijöiden selkänahasta” esimerkit ovat jääneet liian voimakkaasti ihmisten mieleen?
Yritystähän ei muuten ole olemassa, on vain ihmisiä. Eli yritys ei itsenäisenä otuksena ole olemassa ja tee mitään. Yritys on yhtä kuin siinä työskentelevät ihmiset, jotka yhdessä muodostavat yrityksen tavoitteet, toiminnan, mielipiteet, säännöt jne. Yritys ei voi kehittyä ilman, että ihmiset kehittyvät.
Liiketoiminnallisia tavoitteita yritys pyrkii saavuttamaan toiminnan painopisteiden kautta, mitä kutsutaan strategiaksi. Koska strategian toteuttavat aina ihmiset, asettaa strategia aina vaateita henkilöstölle, eli minkälaisilla henkilöstön ominaisuuksilla yritys voi menestyä valitsemallaan polulla. Henkilöstön nykytilan ja tavoitetilan välillä on aina eroa ja tätä eroa pitää kuroa kiinni henkilöstön kehittämistoimilla, mihin terveyden edistäminenkin kuuluu. Terveyshän ei ole vakiintunut olotila, vaan vaihtelee jatkuvasti, joten se vaatii myös jatkuvaa kehittämistyötä.
Henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselläkin pyritään siis edistämään yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Ja yrityksen hyvä tulos on terveyden näkökulmasta hyvä asia.
Yrityksen hyvä tulos mahdollistaa hyvän työntekijöistä huolehtimisen. Hyvä työntekijöistä huolehtiminen mahdollistaa yrityksen hyvän tuloksen. Molemmat mahdollistuvat hyvällä ja järjestelmällisellä johtamisella.
YKSILÖLÄHTÖISYYDESTÄ KOHDERYHMÄLÄHTÖISYYTEEN
Kun nyt tavoitteesi henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on kehittää yritystäsi kehittämällä ihmisiä niillä resursseilla mitkä sinulla on käytössäsi, tullaan siihen pohdintaan, että miten noita resursseja tulisi käyttää. Sen sijaan, että toimit resurssien sprinklerinä ja odotat, että jotenkin sattumalta saat hyviä tuloksia aikaiseksi, niin suosittelisin sinua ottamaan järjestelmällisemmän lähestymisen ja määrittelemään toiminnallesi selvät kohderyhmät.
Koska et pysty johtamaan yrityksesi jokaisen henkilön tilannetta yksilötasolla, täytyisi sinun pystyä löytämään henkilöstöstä ryhmiä, joiden tilanne, haasteet ja käyttäytyminen ovat vaikuttamisen näkökulmasta samankaltaisia.
Tässä voidaan ottaa oppia palvelumuotoilusta, jossa pyritään ensin saamaan mahdollisimman hyvä kuva eri kohderyhmistä ja vasta sen jälkeen aletaan suunnittelemaan palveluita eri kohderyhmille.
Mitä paremmin määrittelet kohderyhmät ja heidän tarpeet toiminnallesi, sitä paremmin pystyt vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja sitä parempia tuloksia voit saavuttaa. Sitä enemmän saat euroillesi vastinetta. Ja sitä enemmän saat euroja toimintaasi.
KOHDERYHMIEN MÄÄRITTELY
Kun suunnitellaan kohderyhmiä palveluille, niin oleellista olisi tunnistaa minkälaisia eri tunnistettavia ryhmiä yrityksessä on. Koska yritykset ovat kaikki omanlaisiansa, ei tähän ole yksiselitteistä ratkaisua, joka toimisi jokaisessa yrityksessä. Sen vuoksi täytyisi aina lähteä yrityksestä itsestään liikkeelle.
- Mitkä ovat liiketoiminnan tavoitteet ja strategian painopisteet?
- Millä henkilöstön ominaisuuksilla liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan, eli mitä vaatimuksia liiketoiminta asettaa työntekijöille?
- Mikä on tilanne em. vaatimusten suhteen? Mitä hyviä asioita pitää vahvistaa? Mitä heikkoja asioita pitää parantaa? Minkä asian korjaamisella tai vahvistamisella olisi isoin vaikutus liiketoimintaan?
- Minkälaisia eri tunnistettavia kohderyhmiä meillä on käyttäytymisen ja arjen haasteiden suhteen em. asioissa?
- Mitkä ovat oleellisimmat ryhmät, joita kehittämällä voidaan parhaiten edistää yrityksen tilannetta?
Esimerkki kohderyhmien määrittelyn prosessista:
- Kasaa jo olemassa oleva data yhteen (liiketoiminnan tavoitteet ja strategia, yrityksen rakenne, henkilöstön rakenne, henkilöstökyselyn tulokset, työterveyshuollon raportit jne.)
- Kasaa työryhmä kohderyhmien määrittelyyn (huomioi eri näkökulmat: HR, eri liiketoiminnat, työsuojelu jne.)
- Määritelkää liiketoimintalähtöisesti isoimmat haasteet mitä olette ratkaisemassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimilla
- Hahmotelkaa henkilöstö karkeisiin kohderyhmiin haasteiden sekä olemassa olevan datan ja käytännön havaintojen pohjalta
- Tarkentakaa kohderyhmiä ja laatikaa jokaisesta kohderyhmästä profiili joka kuvaa mahdollisimman hyvin kohderyhmää (määrä, arjen haasteet, työn asettamat haasteet ja kuormitustekijät, elämäntilanne, käyttäytyminen terveyden ja hyvinvoinnin suhteen, asenne, toiveet ja tarpeet tuen suhteen, kanavat vaikuttamiselle jne.).
- Tavoitteena on saada profiilista ns. arjen makuinen, eli yhdellä powerpoint-slidella tulisi hahmotus minkälainen kohderyhmän tyypillinen henkilö on. Havainnollistamiseksi kannattaa lisäksi käyttää mm. profiilin nimeämistä (esim. Sinnittelijät), kuvia (esim. työnkuvaan liittyvät), avainsanat (esim. työterveyspelkoinen, jäärä) sekä mahdollisia sitaatteja mitä kohderyhmä voisi todeta (esim. ”Eläkkeellä sitten levätään”).
Kohderyhmien tekemiseenkään ei luonnollisesti ole yhtä ja ainoata ratkaisua ja tässä esitelty prosessi on vain yksi esimerkki. Kohderyhmiä voi myös tarkentaa tarvittaessa esim. haastatteluiden avulla. Yksinkertaisimmillaan prosessin voi tehdä yksinkin, mutta usein eri näkökulmat (etenkin jotka ovat lähellä kohderyhmiä) rikastavat näkemyksiä ja tuovat paremman lopputuloksen. Eikä profiilien määrittelyssä tarvitse pyrkiä täydellisyyteen – riittää kun on karkealla tasolla riittävä kuva erilaisista kohderyhmistä mihin pyritään vaikuttamaan.
KOHDERYHMÄPROFIILIEN MÄÄRITTELYN HYÖDYT YRITYSTASOLLA
- Pakottavat miettimään ja määrittelemään minkälaisia eri kohderyhmiä yrityksestänne löytyy ja mitkä ovat heidän tärkeimmät ratkaistavat haasteet liiketoiminnan menestymisen kannalta
- Mahdollistavat terveyden edistämisen kääntämisen numeroiksi ja mahdollisesti myös euroiksi – toimivat pohjana toiminnan perustelulle ja resursoinnille
- Toimivat pohjana järjestelmälliselle terveyden edistämiselle, palvelujen kohdentamiselle sekä vaikuttavuuden mittaamiselle
- Profiilit visuaalisena työkaluna luovat yritykseen ja eri palveluntarjoajille yhteisen ymmärryksen minkälaisten ryhmien ja haasteiden parissa ollaan työtä tekemässä
Kohderyhmälähtöinen terveyden edistäminen ei ole taikakikka, joka auttaa sinua saavuttamaan nopeasti suurta mainetta ja kunnia, mutta se auttaa sinua saamaan paremman otteen toiminnasta, suuntaamaan resurssit paremmin, pystyt paremmin perustelemaan toimet yhteydellä liiketoimintaan, saat paremman otteen vaikuttavuudesta ja kyllä, uskallan myös luvata että saat pitkällä aikavälillä parempia tuloksia.
Mikäli haluat vaihtaa ajatuksia kohderyhmien määrittelystä, niin ole rohkeasti yhteydessä!
Topi Valtakoski
topi.valtakoski@prevenia.fi
040 720 4847
