Merkittävä osa työntekijöistä tekee tänä päivänä jotain muuta kuin sitä perinteistä päivävuoroa. Vuorotyö itsessään on kuormittava tekijä elimistölle, mutta sen lisäksi se yrityksen näkökulmasta hankaloittaa työkyvyn edistämisen toimenpiteiden toteuttamista, kun henkilöstö on eri vuoroissa ja monesti vielä fyysisesti eri paikoissa. Usein myös vuorotyö on luonteeltaan sellaista, että kesken työpäivän ei ole mahdollista pitää pitempää taukoa työstä osallistuakseen tukitoimiin.

Terveysvalmennus on tarkoitettu työkykyjohtamisen työkaluksi ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä sekä parantamaan työn tekemisen edellytyksiä henkilöillä, joilla terveysriskit ovat kasaantuneet. Se soveltuu erityisen hyvin vuoro- tai jaksotyötä tekevien henkilöiden työkyvyn edistämiseen, koska se toteutetaan etänä ja valmennuskeskustelut sovitaan henkilön omien vuorojen ja arjen ehdoilla. Tässä blogissa esittelen terveysvalmennuksen vaikuttavuusraportin puolen vuoden aktiivivaiheen päättymisen jälkeen vuoro- tai jaksotyötä tekevillä henkilöillä. Mukana raportissa ovat henkilöt, jotka ovat aloittaneet terveysvalmennuksen 1.1.2022 jälkeen.

Terveysvalmennuksen tausta ja tavoitteet

 

Terveysvalmennuksen aktiivivaihe kestää kuusi kuukautta ja tavoitteena on auttaa osallistujaa tekemään tapojen muutoksesta mahdollisimman yksinkertaista ja pysyvää. Valmennus tähtää tapojen konkreettiseen muutokseen aivojen ehdoilla ja muutoksessa huomioidaan aina myös tapojen taustatekijät, eli mm. yhteisöt ja ympäristö. Puhummekin tästä tapojen taustatekijät huomioivasta muutosprosessista järjestelmällisenä tapojen muuttamisena. Voit lukea lisää valmennuksesta täältä.

Valmennus ei ole pelkästään tapojen muutoksen prosessi, vaan myös oppimisprosessi, missä henkilö tapoja muuttaessaan samalla myös oppii itsestään, omasta käyttäytymisestään sekä oppii tietoja ja taitoja tapojen muuttamisesta. Tavoitteena on, että valmennuksen jälkeen henkilö osaa oppien avulla itsenäisesti jatkaa tapojen muutosten tekemistä omassa arjessaan.

Vaikuttavuusraportin keskeiset tulokset

Vaikuttavuusraportti perustuu kyselyyn, joka tehdään alussa sekä kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta. Lisäksi seuraammme valmennuksen vaikuttavuutta samalla kyselyllä myös aktiivivaiheen jälkeen 12 ja 24 kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta. Näin saadaan tietoa myös valmennuksen tulosten pysyvyydestä.

Tässä tarkastellaan tuloksia kuuden kuukauden kohdalla, eli valmennuksen aktiivivaiheen päättymisen jälkeen (n=70). Raportin lopussa myös vertailu aamu- ja iltavuoroa (n=45) tekevien henkilöiden sekä myös yövuoroja tekevien henkilöiden (n=25) välillä.

PERUSTIEDOT

TULOKSET ERI OSA-ALUEITTAIN

Alla terveysvalmennuksen tulokset eri osa-alueittain. Ryhmätasolla seurataan kohtalaisen ja erinomaisen arvion (keltainen ja vihreä) prosenttiosuutta koko ryhmästä alussa (Alku) ja valmennuksen aktiivivaiheen jälkeen (6 kk).

ELÄMÄNTAVAT

Elämäntavoissa positiivista kehitystä erityisesti liikunta-aktiivisuuden, ruokavalion ja unen suhteen. Erityishuomiona positiivinen kehitys unen suhteen, mikä on yleensä vuorotyössä haasteena.

TERVEYS

Terveys-arviossa kauttaaltaan hyvin positiivista kehitystä. Lähtötilanteessa terveys-arviot olivat kauttaaltaan hieman heikommat kuin terveysvalmennuksessa keskimäärin, mutta vastapainoksi kehitys oli hieman parempaa.

HENKINEN HYVINVOINTI

Henkisen hyvinvoinnin kaikilla osa-alueilla positiivista kehitystä. Lähtötilanteessa arviot olivat hieman paremmat kuin terveysvalmennukseen osallistujilla keskimäärin, lukuun ottamatta työn ja vapaa-ajan tasapainoa, joka oli heikommalla tasolla. Vuorotyö haastaa työn ja vapaa-ajan tasapainon kokemusta, mutta parantuneet elämäntavat, etenkin uni, usein johtavat parempaan kokemukseen työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Eli kyse ei ole pelkästään ajasta, vaan kokemuksesta onko vapaa-ajalla energiaa tehdä itselle tärkeitä asioita.

TYÖ JA TYÖKYKY

Työn ja työkyvyn kaikilla osa-alueilla positiivista kehitystä. Lähtötilanteessa tilanne oli kaikilla osa-alueilla heikompi kuin  terveysvalmennukseen osallistuneilla keskimäärin. Erityisenä huomiona keskimääräistä parempi kehitys työstä palautumisen, työssä suoriutumisen sekä koetun työkyvyn suhteen. Terveysvalmennuksessa huomioidaan aina henkilön työ ja työhön liittyvät tavat.

Osallistujien kokemukset ja palaute

Valmennuksen palautetta seurataan kysymyksellä: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit terveysvalmennusta vastaavassa tilanteessa olevalle henkilölle?”. Kysymys peilaa samalla valmennuksen ajankohtaisuutta henkilön tilanteeseen nähden ja antaa palautetta mm. valmennuksen rekrytointiprosessista.

 

Taloudellinen hyöty

Terveysvalmennuksen taloudellista hyötyä mitataan itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen määrän, työkyvyttömyyseläköitymisen sekä työterveyshuollon kustannusten ennusteen pohjalta luodulla skenaariomallilla, jossa ennustetaan terveyskustannuksia seuraavalle kahdelle vuodelle.

Lisäksi taloudellista hyötyä tarkastellaan seuraamalla presenteismiä, eli itse ilmoitettujen vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrää sekä koettua työpanosta vajaakuntoisena tehtyinä työpäivinä. Laskennassa on käytetty yritysten omia palkkaluokkia ja mahdollisen sijaistamisen kustannuksia.

ITSE ILMOITETTUJEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS

Sairauspoissaoloja seurataan itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen avulla. Sairauspoissaolojen trendissä otetaan aina tilanne 12 kuukautta taaksepäin, eli tässä seurannassa on tilanne puoli vuotta ennen valmennuksen alkamista sekä puoli vuotta sen jälkeen. Kokonaisuudessaan sairauspoissaoloja oli kohderyhmällä lähtötilanteessa + 70 % enemmän kuin terveysvalmennuksessa keskimäärin. Sairauspoissaolojen trendi oli pienessä – 3 % laskussa.

Sairauspoissaolot intervention mittarina ei ole täysin suoraviivainen mittari, koska siihen vaikuttaa moni asia mm. organisaatiotasolta, mutta ryhmätasolla se antaa näkymän kustannusten suuruudesta sekä kehityksen trendistä. Olen aiemmin kirjoittanut blogin aiheesta, jonka voit lukea täältä.

 

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEMENON JA TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUSTEN ENNUSTEET

Työkyvyttömyyseläkemenoa ennustetaan laskemalla jokaiselle henkilölle jäljellä olevat työvuodet ja kustannus  työkyvyttömyyseläköitymisestä yrityksen palkkaluokkien mukaan sekä arvioimalla todennäköisyyttä työkyvyn jatkuvuus terveyden puolesta – kysymyksen pohjalta seuraavan kolmen vuoden aikana. Vaikka kokonaisuudessaan työkyky ja työkyvyn jatkuvuus kohentuivat ryhmässä, niin muutaman henkilön osalta tilanteen heikentyminen näkyi ennusteen muutoksen pienenä + 4 % lisääntymisenä.

Työterveyshuollon kustannusten arviointi perustuu koettuun työkykyyn ja työkyky-luokan perusteella ennustettuihin työterveyshuollon kustannuksiin seuraavan vuoden aikana. Kohentuneen työkyvyn vuoksi työterveyshuollon kustannusten ennuste laski – 25 %.

TERVEYSKUSTANNUSTEN SKENAARIO

Edellä mainituista terveyskustannuksista lasketaan ennuste seuraavalle kahdelle vuodelle ja ennusteen muutos oli puoli vuotta valmennuksen aloittamisesta – 7 % ja – 1 181 €/hlö alkutilanteeseen verrattuna. Terveyskustannusten skenaario alkutilanteessa oli + 44 % korkeammalla tasolla kuin terveysvalmennuksessa keskimäärin.

PRESENTEISMI, ELI VAJAAKUNTOISENA TEHDYT TYÖPÄIVÄT

Lisäksi valmennuksen vaikuttavuutta seurataan presenteismin, eli vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrällä. Henkilö arvioi sairauspoissaolojen lisäksi vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrää viimeisen kolmen kuukauden aikana sekä omaa työpanosta vajaakuntoisena tehdyssä työssä. Tämän avulla voidaan laskennallisesti arvioida paljonko täysipainoista työpanosta ollaan menetetty. Alkutilanteessa vajaakuntoisena tehtyjä työpäiviä oli + 14 % enemmän kuin terveysvalmennuksessa keskimäärin.

Puolen vuoden seurannassa vajaakuntoisia työpäiviä oli alkutilanteeseen nähden – 64 % vähemmän ja laskennallinen menetetty työpanos – 70 % vähemmän kuin alkutilanteessa. Suorittavassa työssä vajaakuntoisuus näkyy mm. työn tuottavuudessa ja lisääntyneenä työturvallisuusriskinä.

Keskimääräinen työssä suoriutumisen kokemus parantui kohderyhmässä + 13 %.

RYHMIEN VÄLISET VERTAILUT

Alla vielä vertailuna tulokset ryhmien AI (aamu-ilta, n=45) ja YÖ (yötyötä mukana, n=25) välillä. On hyvä huomioida, että tässä vertailutavassa pienen ryhmän yksittäisen henkilön tulokset vaikuttavat merkittävästi koko ryhmän tulokseen. Ryhmien alkutilanteen ja kehityksen välillä ei ollut keskimäärin kovin isoja eroja – ehkä merkittävimpänä nostona työtyytyväisyyden kehitys, joka oli myönteisempi myös yövuoroja tekevien ryhmässä. Tämä toki voi selittyä myös organisaatiokohtaisilla tekijöillä.

YHTEENVETOA

Verrattaessa lähtötilannetta keskimäärin terveysvalmennukseen osallistuneihin henkilöihin, vuorotyötä tekevillä erityisesti työn ja työkyvyn osa-alue oli heikommalla tasolla sekä terveyskustannukset selvästi korkeammalla tasolla. Vuorotyö on itsessään kuormittava tekijä ja jos henkilölle kasaantuu terveysriskejä, näkyy se herkemmin myös työssä sekä mahdollisesti myös terveyskustannuksissa. Organisaation vaikuttavuuden näkökulmasta vuorotyötä tekevät ovat siis oivallinen kohderyhmä terveysvalmennukselle.

Vastaavasti taas  vuorotyössä terveysvalmennuksen avulla pystytään auttamaan henkilöitä parantamaan omia arjen tapojaan, mikä näkyy sekä kohentuneena terveytenä, että erityisesti työn ja työkyvyn osa-alueella, jossa kehitys oli oli hieman parempi verrattuna terveysvalmennuksen keskimääräiseen kehitykseen. Koska vuorotyön epäsäännöllinen rytmi haastaa henkilön arkea, etenkin mikäli henkilölle on kasaantunut terveysriskejä, pystytään terveysvalmennuksen henkilön arkeen sovellettavilla tapamuutoksilla saada merkittävää parannusta henkilön tilanteeseen.

 

Terveysvalmennuksen hyödyntäminen vuorotyötä tekevien työkyvyn edistämisessä

Terveysvalmennusta voidaan hyödyntää osana organisaation työkykyjohtamista vuorotyötä tekevien työkyvyn edistämisessä. Se mahdollistaa henkilöiden tilanteen yksilöllisen kehittämisen ajasta ja paikasta riippumatta, eikä se kuormita organisaation resursseja.

Yleisimmät tavat asiakkaillamme terveysvalmennuksen hyödyntämiseksi on tarjota sitä jatkuvana työkaluna, jolloin yksittäinen henkilö voi milloin vain aloittaa valmennuksen tai vaihtoehtoisesti rekrytoida yksi tai kaksi kertaa vuodessa määritellyn kokoinen ryhmä mukaan valmennukseen. Yleisimmät tavat rekrytoida henkilö mukaan valmennukseen on viestinnän avulla niin, että henkilö itse ilmoittautuu mukaan tai vaihtoehtoisesti työterveyshuollon kautta.

Terveysvalmennuksesta saa konkreettisen raportin intervention vaikuttavuudesta kolmen kuukauden välein ja raporttia voidaan hyödyntää sellaisenaan organisaation sisäisessä tai sidosryhmien raportoinnissa.

Organisaatioiden näkökulmasta terveysvalmennus on työkalu, jolla pystytään kehittämään tuloksellisesti vuorotyötä tekevien terveyttä ja työkykyä, mikä näkyy myös parantuneena suoriutumisena työssä.

 

Mikäli raportista heräsi kysyttävää, haluat koko raportin itsellesi tai olet kiinnostunut terveysvalmennuksesta oman organisaatiosi käyttöön, niin ole yhteydessä!

Topi Valtakoski

Prevenia Health Oy

topi.valtakoski@prevenia.fi

040 720 4847