Tunteet ovat läsnä elämässäsi kaiken aikaa ja ne ovat oleellinen osa ihmisyyttäsi. Sinulla on jatkuvasti jokin tunnetila päällä, mutta usein huomaat ja tunnistat vain tunteiden huiput. Tunteet ohjaavat toimintaasi ja valintojasi automaattisesti ja välillä huomaat tunteiden vaikutuksen ja välillä taas et. Tunteet muokkaavat automaattisesti kehosi vireystilaa ja vaikuttavat siihen, miten havaitset ja tulkitset ympäristösi tapahtumia. Tunteet ovat myös tarpeellisia vasteita niin ulkoisen ympäristön kuin mielensisäisiin tapahtumiin, jotka elossa säilymisen ja elämän mielekkyyden kannalta ovat tärkeitä.
Tunteiden aikaan saama energia on aivan keskeinen kaikessa, mihin ryhdyt ja mitä haluat.
Tunteet muuttavat toimintavalmiutta: Valmistavat kehoa pakenemaan (pelko), puolustautumaan (viha) tai antamaan periksi tai luopumaan (suru). Myös epämiellyttävillä sosiaalisilla tunteilla on oma paikkansa ja merkityksensä tavoitellun lopputuloksen kannalta. Syyllisyys, häpeä ja kateus saattavat auttaa kehittämään itseään, edistävät sosiaalisesti myönteistä käyttäytymistä ja vastaavasti rajoittavat sosiaalisesti kielteistä käyttäytymistä. Parhaimmillaan kateus voi auttaa yrittämään kovemmin ja asettamaan kunnianhimoisempia tavoitteita. Kun tunteet asettavat ihmisen tahtotilaan, vastaavasti masentuneen ihmisen kokema tunnottomuus ylläpitää tahdotonta tilaa. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi kaikki tuntuu masentuneelta raskaalta. Jos tunteet eivät motivoi toimimaan, pelkkä sängystä nouseminen voi tuntua työläälle.
Huomaa tunteiden sinua liikuttava voima ja suunta.
Tunteen ja järjen suhdetta kuvataan usein vanhan vertauksen mukaan ratsastajalla ja elefantilla. Tunteet ovat kuin elefantti, ja järki kuin ratsastaja, joka yrittää hallita tuota elefanttia, itseään monin verroin vahvempaa. Niin sanotusti järkeilemällä tai tahdonvoimalla pääset muutoksessasi eteenpäin jonkin aikaa, mutta tunteet puuttuvat peliin ennemmin tai myöhemmin. Tunteet puhaltavat toimintaasi energiaa tai jarruttavat ja hidastavat toivottua muutosta. Tunteet ovat toimintayllykkeitä, jotka saavat sinut menemään kohti jotain tai päinvastoin väistämään tai peruuttamaan. Jotta voisit saada yhteyden tuohon sinua liikuttavaan elefanttijättiläiseen, on sinun ensiksi kyettävä havaitsemaan ja tunnistamaan tunteitasi arjen erilaisissa valintapaikoissa ja tilanteissa.
Et voi havaita ja tunnistaa omia tunteitasi, jos et hidasta ja välillä pysähdy niiden äärelle kuulostelemaan, tuntemaan ja ihmettelemään. Tunne on aina myös kehollinen reaktio ja siksi tunteiden huomaaminen kehossa voi auttaa tunnistamaan tunteen vaikutusta. Esimerkiksi, kun olet pelloissasi lihaksesi ovat jännittyneinä, sydämesi hakkaa nopeammin ja kädet hikoavat. Tuntiessasi olosi iloiseksi, tunnet kehosi ja olosi kevyeksi ja virkeäksi. Ahdistuksen tunne puolestaan voi tuntua puristuksena rintakehässä tai möykkynä vatsassa.
Usein voimakkaat ja vaikeat tunteet yrittävät viestiä, että nyt olisi hidastettava, vaihdettava suuntaa tai kokonaan pysähdyttävä pohtimaan, minne olet menossa ja minkä vuoksi.
Toisinaan tunteiden tehtävä on auttaa sinua pohtimaan, oletko menossa oikeaan suuntaan. Halut eivät suinkaan aina ohjaa sinua oikeaan suuntaan, mutta omien tarpeiden kuunteleminen vastaa oikeasti siihen nälkään, jota tunne jollain tapaa sinulle viestittää ja kertoo. Toisinaan saatat vastata tarpeisisi paremmin juuri tunteiden vastaisella toiminnalla. Omaa toimintaa voi pysähtyä tarkastelemaan ja kysyä itseltä: ”Olenko pyrkimässä johonkin minua auttavaan vai yritänkö vältellä jotain olemassa olevaa hankalaa?” Masentuneena välttelee muiden ihmisten kohtaamista, vaikka sosiaalisten kontaktien tiedetään nimenomaan kohentavan eristäytyvää mieltä. Stressaantuneena on varma, että kaikki hommat on tehtävä nyt ja heti, yhtäaikaisesti ja välittömästi, vaikka kuormittunutta mieltä auttaisi enemmänkin lepo tai yhteen asiaan keskittyminen. Laiskotuksen valtaama keho on varma, ettei lenkille lähtö kannata, vaikka se hyötyisi suuresti pinnistelyn tuloksista.
Ihmiset hakeutuvat luontaisesti kohti asioita, jotka herättävät miellyttäviä tunteita kuten nautintoa, iloa ja tyytyväisyyttä. Päinvastoin on luontaista suuntautua pois asioista ja tilanteista, jotka herättävät epämiellyttäviä ja hankalia tunteita kuten pelkoa, epävarmuutta ja häpeää. Tunteet antavat siis toiminnallesi suunnan, mutta hyvinvoinnin kannalta suunta on joskus huono ja voi pidemmän päälle heikentää hyvinvointia ja haastaa terveyttä. Usein hetkellinen mielihyvän tunne toimiikin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ongelmallisten tapojen vahvistajana. Vaikka tietäisit esimerkiksi tupakoinnin tai liiallisen sokerin syönnin haitalliset vaikutukset, on hetkellinen mielihyvän vetovoima usein niin voimakas, että toistat ”huonoa tapaasi” kerta toisensa jälkeen.
Tarkkaile, voivatko välittömät ja vain hetken kestävät mielihyvän tunteet yllä pitää tapoja, joista haluaisit eroon.
Pysähtyminen kysymyksen äärelle: ”Tuleeko tästä hyvä olo vs. jääkö tästä hyvä olo?”, voi auttaa huomaamaan välittömän mielihyvän pian haihtuvaa luonnetta. Usein välitön mielihyvän tunne muuttuu hetken päästä epämiellyttäväksi tunteeksi. Esimerkiksi herkkujen syöminen voi herättää syyllisyyttä ja häpeää. Näitä epämiellyttäviä tunteita yritetään paikata hakemalla helpotusta uudestaan välitöntä mielihyvää tuottavasta tavasta. Esimerkkinä: Kaipaat piristystä tylsään hetkeen nappaat suklaapalan saat hetkellistä mielihyvää hetken päästä mielihyvä vaihtuu syyllisyydeksi haluat helpotusta kurjaan oloosi nappaat toisen suklaapalan. Itseään vahvistava kehä on valmis. Tämä kuvastaa hyvin tunteiden luonnetta ohimenevinä ja alati vaihtuvina. Niin miellyttävä kuin vaikeakin tunne on vain hetken aikaa vierailemassa kehossasi ja mielessäsi.
Usein esimerkiksi Prevenian Terveys- tai Palautumisvalmennuksen alussa innostuksen tunne on erityisen voimakasta, koska se herättää toivon muutoksesta esimerkiksi virkeämmän olon ja paremman mielialan osalta.
Motivaatio muutokseen syntyy tarpeesta ja toiveesta kokea enemmän positiivisia ja miellyttäviä tunteita. Innostus antaa voimaa tekemiseen ja uuden kokeiluun. Innostuksen tunne ei kuitenkaan kestä loputtomiin. Valmennuksen alku on jotain uutta ja tämä uutuus toimii palkintona ja innostuksen aikaansaajana. Kun valmennuksessa edetään saattaa alun into alkaa hiipumaan, kun uusien tapojen harjoittelu vaatii työtä ja asian yhä uudelleen muistamista ja harjoittelua. Tällöin on tärkeä muistella alkuinnostuksen ja toiveikkuuden tunnetta ja sitä, mistä ne saivat voimaa. Valmennuksen päätavoite muotoillaan kuvaukseksi sinusta ihmisenä, jollaisena haluat kokea ja tuntea itsesi. Tämän kuvauksen lukeminen ja sen äärelle palaaminen aina uudestaan, voi antaa uutta puhtia ja sitkeyttä tekemiseen ja samalla se toimii muistutuksena siitä ihmisestä, jollaisena haluat itsesi kokea uusien tapojen myötä.
Tunnereaktio syntyy siitä tulkinnasta, jonka tapahtumalle annat.
”Tunne on aina ehdottoman totta. Samaan aikaan se ei kerro todellisuudesta yhtään mitään.” Edellinen lause kuvastaa sitä, miten jokaisen tunteet ovat täysin yksilöllisiä kokemuksia riippumatta, mitä ympäristössä tapahtuu. Joskus voi tuntua, että tunteet syntyvät kuin itsestään ja tulevat ”puskista”, mutta kun malttaa pysähtyä tarkastelemaan omaa tunnereaktiotaan tarkemmin, niin sieltä löytyy aina tulkinta ja merkitys tietylle tilanteelle. Täsmälleen sama tilanne ja kehon reaktiot voivat erilaisen tulkinnan kautta aiheuttaa aivan erilaisen tunnekokemuksen. Eli jos tulkitset aina tilanteen samalla tavoin, tuotat itsellesi aina samankaltaisen tunnereaktion.
Miten tulkitset ja puhut itsellesi vastoinkäymisten kohdalla, antaa suuntaa sille, miten jatkat muutosprosessiasi.
Valmennuksen kuluessa elämä ja arki heittää aina haasteita, yllätyksiä ja takapakkeja omaan muutosprosessiin ja tämä on luonnonlaki. Sillä, millaisen tulkinnan annat takapakille, tai epäonnistuneelle hetkelle uuden tapasi harjoittelun suhteen on oleellinen vaikutus, millaisia tunteita tuo tulkinta sinussa herättää. Jos tulkitset epäonnistumisen laiskuudeksi, aikaansaamattomuudeksi tai huonommuudeksi niin voiko siitä syntyä sellaista tunnetasonreaktiota, joka auttaisi sinua jatkamaan kannustavasti eteenpäin? Tuskin. Miten rohkaisisit ja kannustaisit ystävääsi tai lapsiasi vastaavassa tilanteessa?
Vastoinkäymiset, ja niiden nostama tunnetila on siis hyvin oleellinen kohta muutosprosessissasi. Siinä kohtaa ratkaistaan, jatkatko uuden tavan harjoittelua vai palaatko samaan vanhaan toimintatapaasi. Vastoinkäymisiin varautuminen on siis hyvin hyödyllinen työkalu. Se tarkoittaa, että jo ennalta pohdit yksin, läheistesi ja valmentajan kanssa, kuinka suhtautua ja toimia sitten, kun takapakkeja tulee eteen. Millaiset ajatukset ja toiminta auttaisi sinua jatkamaan sitkeästi harjoittelua, kuka voisi sinua tukea ja mistä saat voimaa jatkaa eteenpäin? Joskus valmennuksessa pääpaino onkin uudenlaisen, kannustavamman sisäisen puhetavan harjoittelussa.
Miellyttävä tunne toimii mainiona palkkiona uusien tapojen oppimisessa.
Ihmisten on helppo toistaa sellaista tapaa, joka herättää tyytyväisyyttä ja riemua. Tämän vuoksi uuden tavan on jollain tapaa tuotava miellyttävää tunnetta, jotta sillä on mahdollisuus pysyä yllä. Tämän vuoksi uutta tapaa harjoiteltaessa on todella tärkeää huomioida onnistunut uusi tapa jollain itselle iloa tuottavalla tavalla. Esimerkiksi iloita sisäisti onnistumisesta, taputtaa itseään mielessä tai konkreettisesti olalle, hymyillä itselleen tai hyödyntää huumoria ja antaa uudelle tavalle hehkutusta hauskalla tavalla, joka aiheuttaa huvittuneisuutta.
Valmennuksessa uuden tavan harjoitteluun liittyvä oman onnistumisen huomiointi ja tietoisesti onnistumisen tuottaman tyytyväisyyden äärelle pysähtyminen on samalla loistava työkalu harjaannuttaa mieltäsi ja huomion valokeilaasi huomaamaan se, hyvä, jota oman hyvinvointisi eteen teet. Jos vaan toimit ja toistata jotain uutta haluttua tapaa, mutta et pysähdy huomaamaan sen merkitystä ja vaikutusta kehoosi ja mieleesi, ei uuteen tapaan liittyvä mielihyvä pääse jättämään jälkeä aivoihisi viestiksi: ”Tätä kannattaa jatkaa.”
Kun ajattelet asiaa tarkemmin, huomaat, että positiiviset tunteet ovat seurausta negatiivisista tunteista.
Olet esimerkiksi pinnistellyt, kokenut turhautumista ja epätoivoakin jonkin haastavan työtehtävän edessä, mutta kun saat tehtävän suoritettua loppuun, siitä syntyy helpotuksen tunne. Tai olet lähellä menettää jotain itsellesi tärkeää niin tämä herättää sinussa kiitollisuutta siitä, mitä sinulla jo on. Usein myös vaaditaan riittävän vaikeat olosuhteet, jotta löytyy luja päätös ja sitoutuminen tilanteen parantamiseksi. Tällaisissa tilanteissa usein koetaan itsensä ylittämisestä syntyvää iloa ja riemua. Jarkko Rantanen kannustaa kirjassaan Vaikuta tunteisiin: Kokiessasi paljon negatiivisia tunteita itsessäsi ja ympäristössäsi voit ajatella: ”Nyt minulla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet alkaa löytämään entistä enemmän ja voimakkaampia positiivisia tunteita.”
Toinen tärkeä asia on ymmärtää, että tunnet yleensä enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Huomio vaan kiinnittyy ja tarttuu tiukemmin negatiivisiin tunteisiin ja siksi luulet kokevasi niitä enemmän. Jos haluat iloa elämääsi, sinun on aloitettava kiinnittämään entistä enemmän huomiota positiivisiin ja miellyttäviin tunteisiin, joita koet päivän aikana, muutoin ne menevät sinulta ohi. On myös haastavia elämänvaiheita, jotka luontaisesti värittävät maailmaa harmaaksi. Jatkuva kiire, väsymys, epäsäännöllinen syöminen, vähäinen liikunta ja ulkoilu saattavat pitää sinut kiinni selviytymistilassa, ja sen vuoksi tunteet värittyvät negatiivisemmiksi stressitilasi vuoksi.
Ajatukset, joita itsestäsi itsellesi kerrot ja teot, joita päivittäin teet ovat raaka-ainetta tunteillesi
- Opettele huomaamaan erilaisia tunnetiloja kehossasi. Ala nimeämään tunteitasi, näin lisäät kokemuksesi ja tunteen yhteyttä.
- Et voi päättää, millaisia tunteita sinussa herää, mutta voit uteliaalla asenteella alkaa huomaamaan, mitä puhut itsellesi tai miten toimit, kun tietty tunne herää.
- Huomaa, mihin tuo tunne sinua yrittää ohjata. Onko tuo suunta, valinta tai teko ääni sen puolesta, mitä toivot ja haluat elämääsi ja millaisena haluat itsesi kokea?
- Onko tunteen taustalla jokin hyödytön uskomus, ajatusvääristymä tai kohtuuton vaatimustaso? Kysy itseltäsi: ”Onko tämä ajatus todellinen, vai ajattelenko sitä vain siksi, että olen tässä tunnetilassa? Jos toimin sen mukaisesti, johtaako se samaan lopputulokseen kuin aina ennenkin?”
- Muista, että mikään tunne oli se epämiellyttävä tai miellyttävä ei kestä ikuisesti. Tunteet ovat kemiallisia reaktioita kehossasi ja siksi ne tulevat ja menevät, muuttuvat koko ajan.
Näin herättelet muutosta tukevia, positiivisia tunteita itsessäsi:
- Toiminta on usein tehokas keino herättää positiivisia tunteita. Tekemisen, toimimisen ja vaikka liikkumisen kautta saat purettua kehossasi jyllääviä stressikemikaaleja ja näin mieli on usein sopivatehoisen lenkin jälkeen rauhallisempi ja kehossa parempi olla. Toimi siis hankalasta tunteesta huolimatta.
- Muista totuus: ”väsyneenä kaikki tuntuu raskaammalle ja vaikeammalle”, arvosta ja vaali untasi.
- Tee lista asioista ja tekemisistäsi, jotka tuottavat sinulle iloa, onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Tämä lista voi toimia muistuttajana harmaiden päivien kohdalla niistä kaikista mukavista, ja usein hyvin pienistäkin jutuista, jotka herättelevät tuntemaan kevyemmin.
- Muistuta itseäsi säännöllisesti siitä elämästä, jollaista haluat elää ja millaisena ihmisenä haluat itsesi tuossa tavoitetilassa kokea.
- Pysähdy tyytyväisyyden tunteen äärellä ja huomaa uudesta, opeteltavasta tavasta tuleva hyvä fiilis ja olo.
- Kuule hankalien tunteiden viestejä ja tarpeita tunteen takana ja kysy: ”Mitä tarvitse juuri nyt voidakseni paremmin myös tulevaisuudessa?”
”UTELIAISUUS-on avoimuutta ja kiinnostusta elämää kohtaan
INNOSTUS-kuplii mahdollisuuksien kipinöitä
ILO-on kaunista myötätuulta, kun sen sallii itselleen”
Erika
Lähteet: Vaikuta tunteisiin (Jarkko Rantanen). Tunteiden psykologia (Lauri Nummenmaa), Tunne tunteesi (Katja Myllyviita), Ymmärrä tunteitasi-tunnetaitokortit (Eevi Minkkinen)