Kansainvälisen mielenterveyspäivän (10.10.24) tämän vuoden teemana oli työelämän mielenterveys.
Työelämän mielenterveys on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi, kun työelämän vaatimukset ja muutokset lisääntyvät. Hyvä mielenterveys työpaikalla näkyy työn ilona ja motivaationa ja se turvaa työyhteisön toimintaa ja tuottavuutta sekä kyvykkyyttä kohdata haasteita ja muutostilanteita. Hyvinvoiva työntekijä on onnellisempi, tuottavampi, luovempi ja sitoutuneempi työhönsä. Tässä blogissa käsittelen työelämän mielenterveyttä psykologisen turvallisuuden tunteen näkökulmasta – mitkä tekijät rakentavat psykologista turvallisuuden tunnetta ja hyvää mielenterveyttä työyhteisöissä.
Jokaisella ihmisellä on tärkeä rooli työyhteisönsä hyvinvoinnin luomisessa.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa ihmiset kokevat voivansa ilmaista itseään luottamuksellisesti ilman pelkoa negatiivisista seurauksista, kuten eristämisestä, rankaisemisesta tai nolaamisesta. Tämä luottamukseen perustuva ilmapiiri mahdollistaa avoimen keskustelun, virheiden myöntämisen ja uusien ideoiden esittämisen ilman pelkoa. Tämä vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta, koska tiedostetaan, että virheet ovat osa kehittymistä ja oppimisprosessia. Tämä ei ainoastaan paranna työyhteisön innovatiivisuutta, vaan myös lisää työn mielekkyyttä ja motivaatiota.
Turvallinen ilmapiiri edistää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Työntekijät tukevat toisiaan ja jakavat tietoa avoimesti, mikä luo vahvemman yhteisön ja parantaa kaikkien hyvinvointia. Turvallinen ilmapiiri myös auttaa tunnistamaan ja käsittelemään ongelmia varhaisessa vaiheessa, kun kynnys ilmaista huolenaiheita ja kysymyksiä on matalampi. Tämä ennaltaehkäisee työuupumusta ja mielenterveysongelmia, kun työntekijät voivat avoimesti keskustella haasteistaan ja saada tarvittavaa tukea.
Hyvät vuorovaikutustavat ovat työyhteisössä avainasemassa turvallisuuden tunteen luomisessa. Kun työntekijät kommunikoivat selkeästi, kunnioittavasti ja avoimesti, syntyy ilmapiiri, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi.
Hyvät vuorovaikutustaidot, kuten kuuntelu, selkeä viestintä ja empatia, voivat vähentää väärinymmärryksiä ja ristiriitoja. Ne auttavat myös luomaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Myös yhteisössä vallitseva oikeudenmukaisuus ja ihmisten keskinäinen arvostus ovat yhteydessä psykologiseen turvallisuuden tunteeseen ja parempaan mielenterveyteen työpaikalla.
Vuorovaikutustavat, jotka sabotoivat psykologista turvallisuuden tunnetta ja mielenterveyttä, ovat usein negatiivisia ja haitallisia. Alla muutamia esimerkkejä:
- Kritiikki ja tuomitseminen
Jatkuva kritiikki ja tuomitseminen voivat heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa stressiä. Kun ihminen kokee, ettei hän ole riittävä tai että hänen tekemisensä eivät koskaan ole tarpeeksi hyviä, se voi johtaa työkyvyn merkittävään alenemiseen, ahdistukseen ja jopa masennukseen.
- Passiivis-aggressiivisuus
Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen, kuten vihjailevat kommentit tai hiljainen kohtelu, on erittäin haitallista. Se luo epävarmuutta, jännitteitä ja usein myös pelkoa.
- Manipulointi
Manipulatiivinen käyttäytyminen, jossa toinen osapuoli yrittää hallita tai ohjata toisen valintoja, päätöksentekoa ja toimintaa omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi, on erittäin vahingollista ja johtaa usein epäluottamukseen, itsetunnon heikkenemiseen ja aloitekyvyn menettämiseen.
- Välinpitämättömyys
Välinpitämättömyys toista ihmistä kohtaan, hänen tunteita, tarpeita ja työsuorituksia kohtaan aiheuttaa tunteen, ettei ole tärkeä tai arvostettu. Tämä voi johtaa työmotivaation ja työkyvyn heikkenemiseen, yksinäisyyden tunteisiin ja eristäytymiseen.
- Negatiivisuus
Jatkuva negatiivisuus ja pessimistinen asenne vaikuttavat laajalti myös toisten mielialaan. Tämä lisää tyytymättömyyden tunnetta ja luo negatiivisen ja ongelmakeskeisen ilmapiirin, joka lisää kuormittuneisuutta ja heikentää kaikkien osapuolten työssä suoriutumista, työssä viihtymistä ja mielenterveyttä.
On tärkeää tunnistaa ja välttää näitä käyttäytymismalleja sekä pyrkiä kehittämään positiivisia ja työyhteisön hyvinvointia edistäviä vuorovaikutustaitoja.
Työyhteisön psykologista turvallisuuden tunnetta ja mielenterveyttä edistävät muun muassa:
1. Ratkaisukeskeiset vuorovaikutustavat
Oikeudenmukainen kohtelu, läsnäolo ja aktiivinen kuuntelu ovat vuorovaikutuksen peruspilareita. Kun olemme aidosti läsnä keskustelussa, osoitamme myötätuntoa ja tukea annamme toiselle osapuolelle tunteen, että hän on tärkeä ja arvostettu. Tämä voi vähentää stressiä ja lisätä molemminpuolista ymmärrystä ja kykyä yhteistyöhön ja näkökulmien avartamiseen.
Empatia on kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja näkökulmiin. Se on tärkeä taito ja lähtökohta kaikissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Empatia auttaa ymmärtämään toisen ihmisen tarpeita ja tunteita, mikä voi vahvistaa molemminpuolista luottamusta, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta.
Myötätuntoinen kohtaaminen puolestaan auttaa ylläpitämään henkistä hyvinvointia ja resilienssiä. Se vähentää kritiikkiä ja stressiä, ja auttaa palautumaan nopeammin vastoinkäymisistä ja ristiriitatilanteista, löytämään ratkaisut ja suuntaamaan huomion tulevaisuuteen. Avoin keskustelu, toisen näkökulman ymmärtäminen ja anteeksi pyytäminen ovat tehokkaita keinoja ristiriitojen ratkaisemiseksi. On myös hyödyllistä sopia etukäteen toimintatavat ristiriitatilanteiden varalle, jotta ne voidaan käsitellä rakentavasti.
Työntekijöiden tulisi tuntea, että he voivat ilmaista ajatuksiaan ja huoliaan ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi säännöllisillä tiimipalavereilla ja rakentavilla palautekeskusteluilla. Työyhteisön tulisi olla ympäristö, jossa virheet nähdään oppimismahdollisuuksina ja ihmisiä kannustetaan jakamaan virheensä ja oppimaan niistä yhdessä.
Myönteinen ja ratkaisukeskeinen palaute auttaa ihmisiä näkemään omat vahvuutensa ja kehityskohtansa rakentavassa valossa. Rakentava, vahvuuksiin pohjautuva palaute motivoi ja innostaa jatkamaan eteenpäin. Toimintaa korjaavan palautteen yhteydessä rohkaisevat ja kannustavat sanat voivat tehdä ihmeitä. Ne auttavat toista ihmistä tuntemaan itsensä arvostetuksi ja tuetuksi.
2. Huomioiminen ja ilahduttaminen
Pienet teot, kuten toisen huomioiminen ja ilahduttaminen kohottavat mielialaa ja luovat positiivisia tunteita. Ystävällinen tervehtiminen ja kiitoksen sanominen, aina kun mahdollista ovat päivittäisistä tavoista helpoimmat ilmaista toiselle iloa kohtaamisesta.
3. Työskentelytavat ja tauot
Resurssien mukaisesti mitoitettu työ ja säännölliset tauot ovat tärkeitä mielenterveyden ylläpitämiseksi. Liiallinen työkuorma voi johtaa stressiin ja uupumukseen, joten on tärkeää, että työtehtävät ovat kohtuullisia ja työntekijöillä on mahdollisuus pitää taukoja. Tauot auttavat palautumaan ja parantavat keskittymiskykyä. Toki sillä, mitä tauolla tapahtuu, on palautumisen näkökulmasta merkitystä. Myös työn mielekkyys ja mahdollisuus kehittää työskentelytapojaan ja omaa osaamistaan lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia.
4. Rajan vetämisen taito
Rajan vetämisen taito työelämässä tarkoittaa kykyä asettaa ja ylläpitää terveitä rajoja. Se auttaa hallitsemaan työkuormaa, turvaamaan omaa hyvinvointia ja ylläpitämään työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Kun osaa sanoa ei tarvittaessa ja kommunikoida selkeästi omista rajoista, voi parantaa työkykyä ja parempaa palautumista. Rajan vetämisen taito on yhteydessä myönteiseen minäkuvaan ja itsetuntoon. Käytännössä ja yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että ”ei” sanotaan, kun tehtävä kuormittaa liikaa tai menee yli omien resurssien. ”Kyllä” sanotaan, kun tehtävä on hallittavissa ja tukee omia ja työyhteisön tavoitteita ja tarpeita. Tämä tasapaino tuottaa parempaa työkykyä ja edistää tehokkaampaa työskentelyä, se tukee myös työntekijän hallinnan tunnetta.
Työyhteisössä rajan vetämisen kunnioittaminen tarkoittaa ymmärrystä ja hyväksyntää jokaisen yksilön tarpeista ja rajoista. Kunnioittaminen edellyttää avointa ja rehellistä kommunikaatiota, jossa luodaan tilaa keskustella rajoista ilman pelkoa negatiivisista seuraamuksista. Kun työntekijät tuntevat, että heidän rajansa otetaan vakavasti ja niitä arvostetaan, syntyy luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiiri, joka tukee yhteistä hyvinvointia.
5. Yhdessä tekeminen
Yhteiset tapahtumat, tiimityöskentely ja epäviralliset kohtaamiset voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaa työilmapiiriä, kun ihmiset kohtaavat toisensa työympäristön ulkopuolella ja tutustuvat toisiinsa paremmin.
Mielenterveydestä puhuttaessa ei tule unohtaa, että päivittäiset arjen tavat tuottavat parhaassa tapauksessa hyvää mielenterveyttä.
Päivittäiset tavat, joiden tiedetään tutkitusti edistävän mielenterveyttä ovat:
- Riittävä ja hyvä uni
- Säännöllinen syöminen ja liikkuminen
- Stressinhallinta ja palautuminen
- Hyvät sosiaaliset suhteet
- Arjen ja ajankäytön hallinta
Näistä aiheista löytyy meiltä runsaasti blogikirjoituksia joihin kannattaa tutustua.
On tärkeää, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota mielenterveyden tukemiseen ja tarjotaan apua matalalla kynnyksellä, jotta työntekijät voivat saada tarvitsemaansa tukea ajoissa. Kansainvälinen mielenterveyspäivä muistuttaa meitä siitä, että mielenterveys on jokaisen oikeus ja että työelämän mielenterveyden tukeminen on yhteinen vastuumme – se vaatii jatkuvaa huomiota ja panostusta. Mielenterveyttä tukevia vuorovaikutustapoja voi oppia ja niitä kannattaa kehittää. Työelämässä kohtaamisille tulee varata aikaa: läsnäolo, välittäminen ja kuuntelemisen taito luovat pohjan päivittäiselle hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Kaikki lähtee yksinkertaisesta kysymyksestä: ”Mitä sinulle kuuluu?”
Sari