Hyvät ja huonot tavat ovat kiehtoneet filosofeja ja tutkijoita kautta aikojen. Aristoteleen mielestä ”Ihmisistä tulee hyviä, toisista tapojensa mukaisesti ja toisista opetuksen seurauksena.” Hänen mielestään tavat ja tottumukset olivat vastuussa. Cicero kutsui tapoja ”toiseksi luonteeksi”. Tavat ovat siis askarruttaneet ajattelijoiden ja toimijoita jo vuosisatojen ajan. Aivotoimintaa tapojen taustalla on tutkittu enemmän ja enemmän viime vuosikymmeninä.
Miksi tottumukset ilmaantuvat?
Tavat syntyvät, koska aivot etsivät jatkuvasti tapoja säästää vaivaa ja energiaa. Aivot yrittävät tehdä melkein mistä tahansa toiminnasta rutiinin ja tottumuksen, koska ne antavat aivojemme ja mielemme rauhoittua useammin. Tämä energiaa säästävä, sisäänrakennettu malli aivoissa on valtava etu. Tehokkaiden aivojen avulla voimme ”lopettaa” jatkuvan tietoisen ajattelun peruskäyttäytymisestä ja säästää energiaa muihin, haastavampiin toimintoihin.
Tapojen kehä
Tapojen kehä on tapojen muodostumisen kolmivaiheinen prosessi aivoissa. Kaiken toiminnan taustalla vaikuttaa joku tarve, joka tulisi täyttää. Tapojen kehän ensimmäinen vaihe on ärsyke. Vihje, joka käskee aivojasi siirtymään automaattitilaan ja kertoo mitä tapaa käyttää. Siitä seuraa rutiini, toiminta – helpoiten osoitettava ja näkyvin osa tapojen kehää. Se voi olla fyysistä, henkistä tai emotionaalista. Lopuksi on palkinto, joka jollain tavalla vastaa alkuperäiseen tarpeeseen. Se auttaa aivojasi päättämään, onko tämä toimintakehä syytä muistaa tulevaisuutta varten.
Ajan ja toistojen myötä tämä kehä – ärsyke, rutiini, palkinto – tulee yhä automaattisemmaksi. Ärsyke ja palkinto kietoutuvat toisiinsa, kun aivojen dopamiinitasot nousevat, ensin palkinnon myötä. Toiminnan toistuessa aivot alkavat ennakoida. Dopamiinitaso nousee jo ärsykkeestä eikä vasta palkinnosta. Ja lopulta syntyy tapa.
Menevätkö aivosi kokonaan ”offlinetilaan”?
Vastaus on osittain ”Kyllä”! Kun tapa kehittyy, aivot lakkaavat osallistumasta täysin päätöksentekoon ja ne ohjaavat keskittymisen muihin tehtäviin. Joten tietoisuus omista tavoista on ensiarvoisen tärkeää: Jos et tietoisesti tee työtä tavan muuttamiseksi eli harjoittele uusia rutiineja – toimintamalli kehittyy automaattisesti, tiedostamatta.
Haasteena onkin, että ollessamme passiivisia ja antaessamme aivojen ohjata toimintaamme ilman tietoisuutta, tavat muodostuvat ympäristön ja tarpeidemme ohjailemina ”satunnaisesti”. Et varmasti haluaisi ajatella itseäsi vain passiivisena sivustaseuraajana oman elämäsi haasteissa.
Kuinka muuttaa tapoja?
Kuten aiemmin olen kirjoittanut; tapaa ei voida poistaa, mutta se on korvattavissa. Tiedämme, että tapojen kehässä toiminta on helpoiten muokattavissa. Tapamuutoksen kultainen sääntö kuuluu: sama ärsyke ja sama palkinto säilyvät ja niihin liitetään uusi rutiini ja tapa.
Tietenkään se ei pelkästään riitä. Sinun tulee itse uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Tässä apuna voi toimia esimerkiksi ryhmän tai yhteisön tuki, mutta ennen kaikkea se, että muutos on oikein mitoitettu arkesi tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan.
Katoaako tapa aivoistasi?
Kerran opitut tavat eivät koskaan katoa täysin. Ne on ”ohjelmoitu” aivojemme rakenteisiin. Se on meille valtava etu, koska olisi aika raskasta, jos joutuisimme opettelemaan vaikkapa tauon jälkeen aina uudelleen ja uudelleen esimerkiksi ajamaan autoa. Ongelma muutoksen suhteen on kuitenkin se, että aivosi eivät pysty erottamaan huonoja ja hyviä tapoja. Eli huonotkin tapasi pysyvät aivoissasi ja odottavat oikeita vihjeitä ja palkintoja ilmestyä taas toimintaasi.
Wendy Woodin teoksessa ”Good habits, bad habits” (Farrar, Straus & Giroux, 2019) positiivisen käyttäytymisen ylläpitäminen ja negatiivisen tukahduttaminen merkitsee jatkuvaa tietoisten päätösten ja alitajuisten tekijöiden vuorovaikutusta. Woodin mukaan aivoissamme on ”useita erillisiä, mutta toisiinsa yhteydessä olevia mekanismeja, jotka ohjaavat käyttäytymistä”. Mutta koska tunnistamme vain tietoisen päätöksentekokykymme (itsekuri), helposti yliarvioimme sen voiman. Se vaatii kuitenkin ponnisteluja ja uuden tietoista harjoittelua, se on aivojen näkökulmasta raskasta ja hankalaa. Aivot vastustavat muutosta nykytilanteeseen, vaikka huonoonkin. Ja jotta aivomme kykenisivät toimimaan tehokkaasti, meidän on muutettava joitain toimintatapoja automaattisiksi. Eli tavoiksi.
Primitiivisemmät, tapojen muutoksen kannalta tärkeät aivojen alueet, kuten prefrontaalilohko ja basaaligangliot, vaativat vähemmän energiaa. Tapoja ja toimintoja yhdistellään, ketjutetaan. Esimerkiksi kun istut autoon ja lähdet ajamaan, sinun ei tarvitse miettiä erillisiä toimintoja. Turvavyön laittaminen, auton käynnistäminen, liikkeelle lähtö, peruuttaminen, kytkimen ja kaasun käyttö, vaiheen vaihtaminen… Kaikki nämä vaiheet on koottu samaan ja toiminnan ärsykkeenä toimii se, kun istut autoosi. Tämä vapauttaa meidät keskittymään siihen, mikä vaatii eniten tietoista huomiota eli esimerkiksi ympäristön ja muun liikenteen tarkkailu. Voit vaikkapa miettiä päivän tapahtumia ja tehtäviä, ja silti siirtyä haluamaasi paikkaan tapojen ohjaamana.
Auttaako tiedon lisääminen muuttamaan tapoja?
Ikävä kyllä ei auta. Pelkkä tieto ei lisää muutostarvetta usein kuin hetkellisesti. Tämä selittää, miksi vaikkapa terveyskampanjat eivät oikein onnistu ja tuota toivottuja tuloksia. Esimerkiksi kasvisten, marjojen ja hedelmien terveellisyydestä ja hyödyistä on puhuttu viime vuosina paljon. ”Puoli kiloa päivässä!”- slogan alkaa olla varmasti kaikille tuttu. Silti FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista syö tarpeeksi kasviksia, eli suositellun 500 g annoksen päivässä.
Pelkkä tiedottaminen kasvisten hyödyllisyydestä ja tärkeydestä ei toimi, koska syömistä, ruoanlaittoa ja ostoksia hallitsevat mitä suurimmassa määrin tavat.
Olemme aivojemme primitiivisten toimintojen ohjailun alla lähes puolet elämästämme.
Se on monella tavalla hyvä asia aivojen toimintakyvyn ja selviytymisenkin kannalta. Kuitenkin, kun kyseessä on huonot tottumukset, se kääntyy itseään vastaan ja aiheuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme liittyviä haasteita.
Tapojen muuttamisessa on tärkeää tunnistaa omia toistuvia toimintamalleja ja tapoja. Ymmärtää taustalla vaikuttavia voimia – sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sen jälkeen valita oleellisin muutettava asia ja alkaa tietoisesti harjoitella sitä. Pidä kuitenkin mielessäsi, että aivojen tasolla muutosta vastustetaan. Voit kuitenkin, tunnistamalla näitä aivotoiminnan ilmiöitä, helpottaa muutosta ja uudelleen ohjelmoida aivojasi ja toimintaasi parempaan suuntaan.
Muutos kerrallaan. Askel kerrallaan. Päivä kerrallaan.
-Marko