Huomaatko selittäväsi itsellesi, puolisollesi tai ystävällesi syitä miksi et ole saanut aikaiseksi aloittaa omaa ”elämäntaparemonttiasi” (mahtipontinen ja liian suuri tavoite lähtökohtaisesti) vaikka olet siitä kauan puhunut, että ”pitäisi aloittaa taas..”?
”Tiedän kyllä mitä pitäisi tehdä, mut en saa aikaiseksi…!” – kuulostaako tutulta?
Väitän, että silloin ei ratkaisuna ole välttämättä tiukka 8 viikon tiukka nettivalmennus. Se tarkoittaa usein vastuun sysäämistä jollekin ulkopuoliselle taholle, jonka tehtävä olisi toimia omatuntona, piiskurina tai maaliin kuljettajana. Tällainen lähestymistapa toimii varmasti jollekin, mutta todennäköisesti se kantaa hetken ja kaatuu melko varmasti omaan mahdottomuuteensa ja siihen, että sinun tapasi ohjaavat sinua koko ajan poispäin noista hankalista ja haastavista muutoksista. Tuloksia toki voi tulla nopeastikin, mutta pysyviä.. Tuskin.. Ikävä kyllä.
Siksi voisi olla virkistävä vaihtoehto ensin harjoitella ja ymmärtää tapojen voimaa toimiemme taustalla, sekä niitä taustatekijöitä, jotka meitä päivittäin ohjaavat kohti niitä valintoja, joita teemme – suurelta osin alitajuisesti, tapojen ohjaamana.. Ymmärtää miksi se, että ”tiedän mitä pitäisi tehdä” ei vain yhtäkkiä muutu oikeanlaiseksi tekemiseksi? Ja miten sen voisi muuttaa? Niin, ettei haitta arjessa ole liian suuri. Niin, että aivosi koko ajan estä uutta toimintaa.
Aivosi pyrkivät jatkuvasti poispäin ”kivusta” eli epämiellyttävistä, vaikeista ja hankalista asioista kohti mielihyvää ja sen kokemusta.
Siksi tuo mielihyvän tuntemus on tärkeää pyrkiä sisällyttämään uuden tavan opetteluun. Iloita pienistäkin askelista ja ikään kuin linkittää aivosi uuteen, helppoon ja miellyttävään tekemiseen. Näin tekemisen jatkaminen helpottuu kerta kerralta ja tapa alkaa muodostua ja aivosi ohjaavat sinua kohti tuota palkitsevaa, uutta toimintaa.
Tärkeintä on aloittaa. Ilmestyä paikalle. Ottaa ensimmäinen askel. Astua kynnyksen yli.
Aloita harjoittelemaan aloittamista. Kuulostaako hassulta?
On sanottu, että ihminen voi kokea kahdenlaista ”kipua”, kun muuttaa toimintaansa: aloittamisen kipu, joka on välitön ja erityisesti uuden sekä haastavaksi koetun tekemisen alussa. Toinen kipu tulee kuukausien tai vuosien päästä, kun nyt mukavuuden ehdoilla tehdyt päätökset realisoituvat ehkä terveyshaasteina tai jaksamisen ongelmina.
Toimintaa voi aina luokitella erittäin helposta erittäin vaikeaan. Iso tavoitteesi voisi olla maratonin juokseminen – se on erittäin vaikeaa. 5 kilometrin juokseminen on vaikeaa, 10 000 askelen käveleminen on jonkin verran haastavaa, 10 min kävely on jo melko helppoa ja lenkkikenkien jalkaan laittaminen jo erittäin helppoa.
Ajattelet varmaan, että mitä tuo nyt on? Kenkien jalkaan laittaminen? Miten siitä voi innostua? Mitä hyötyä siitä muka on?
Pointti onkin nimenomaan ALOITTAMINEN. Opetella aloittamisen tapa. Tapa ja toiminta täytyy ensin aloittaa ennen kuin sitä voi alkaa kehittää. Keskityt todennäköisesti lopputulokseen ja unohdat, että prosessi johtaa siihen. Pieni askel on parempi kuin ei mitään. Kahden minuutin lukeminen on parempi kuin et ottaisi kirjaa edes käteesi. Kahden minuutin kävely ulkona on parempi kuin ei mitään. On aina parempi tehdä jotain, ehkä vähemmän kuin toivoit, mutta se on aina parempi kuin ei mitään.
Mutta muista, että et voi kehittää tapaa, jota ei ole olemassa…
Tapamuutoksen toteuttaminen on haastavaa, mutta onneksi on olemassa käytännön vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua helpottamaan aloittamisen kitkaa.
Tässä muutamia ohjeita, jotka voivat auttaa sinua onnistuneessa arjen tapamuutoksessa:
- Mieti, mikä itsellesi on tärkeää: Mitä haluat muuttaa ja miksi se olisi juuri nyt tärkeää. Tällä pyritään löytämään muutoksen juurisyyt ja motivaatio sen tekemiseen. Voit vaikka tehdä oman elämäsi top 5 -listauksen, jossa pohdit, mihin haluat aikasi käyttää. Yleensä nämä asiat ovat universaaleja, kuten perhe, terveys, uuden oppiminen tai yhteiskuntaan osallistuminen
- Valmistaudu taka-askeliin etukäteen: Muutoksen tiellä tulee väistämättä vastaan haasteita ja takapakkeja. Mieti etukäteen, miten toimit, kun muutos ei suju suunnitellusti. Suunnittele miten toimit haastavassa tilanteessa: Jos (tapahtuu jotain yllättävää..), niin (miten toimin siinä tilanteessa) – näin olet henkisesti valmistautunut ja voit jatkaa eteenpäin haastavimmissakin tilanteissa.
- Kiinnitä huomiota sisäiseen puheeseesi: me puhumme itsellemme usein rumasti. Mieti, miten puhuisit laihduttavalle ystävällesi, joka olisi sortunut syömään kokonaisen täytekakun. Tai lapsellesi, kun hän ei olekaan onnistunut kokeessaan haluamallaan tavalla. Ole itsellesi myötätuntoinen ja tiedosta, millainen ääni saa vallan, kun epäonnistut. Pyydä tarvittaessa apua ja älä säti itseäsi liikaa. Ole itsellesi armollinen. Jos et onnistu heti, älä syyllistä itseäsi. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä parempia valintoja. Muista, että muutos vie aikaa, ja pienet takaiskut eivät ole este pysyvälle muutokselle
- Tee konkreettisia tekoja: Positiivinen ajattelu on hyväksi, mutta se ei yksin riitä. Tee konkreettisia tekoja kohti tavoitettasi. Esimerkiksi jos haluat lisätä liikuntaa elämääsi, laadi itsellesi suunnitelma, tarvittaessa kalenteroi omat liikuntasi ja pidä kiinni siitä. Muistathan, että pienet ja hitaat muutokset ovat usein pysyvämpiä kuin nopeat ja suuret muutokset. Tuki ja seuranta: Keskustele tavoitteistasi ystävien tai perheen kanssa. He voivat tarjota tukea ja kannustusta. Voit myös pitää päiväkirjaa edistymisestäsi. Seuranta auttaa sinua pysymään motivoituneena ja ylittämään aktivoitumiskynnyksen
- Ympäristön muokkaaminen: Muuta ympäristöäsi niin, että se tukee uutta tapaa. Esimerkiksi, jos haluat vähentää herkkujen syömistä, pidä niitä piilossa tai korvaa ne terveellisemmillä vaihtoehdoilla. Ympäristön muokkaaminen voi auttaa sinua ylittämään aktivoitumiskynnyksen.
Muista, että tapamuutos on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Pienet askeleet voivat johtaa suuriin tuloksiin tapojen kumuloituessa, koska jokainen positiivinen muutos voi sysätä liikkeelle dominoefektin kohti parempaa elämää.
Kun pohdit muutosta ja unelmoit siitä, innostus ottaa vallan ja päädyt tekemään liian paljon liian nopeasti unohtaen mistä lähdetään ja mitkä oikeasti ovat voimavarasi muutokseen. Monet valmentajat sanovat pienistä muutoksista, että ”pitää tehdä enemmän!” tai ”ei tuollaisella lähestymistavalla saada aikaan tuloksia!” Nopeita tuloksia ei saadakaan, mutta takaan, että pysyvämpiä kyllä. Kyse on siitä mitä sinä haluat? Mitkä ovat sinun mahdollisuutesi ja voimavarasi? Vain siitä on kysymys. Haluatko elää normaalia elämääsi tehden pääsääntöisesti hyviä valintoja arjessa ja pysyä hyvinvoivana, vai tehdä tiukka muutaman kuukauden kestävä rypistys ja TOIVOA, että tulokset säilyvät mahdollisimman pitkään.
Lähes kaikki tavat voidaan skaalata pienempään ja pienempään. Tässä muutamia esimerkkejä:
”Luen joka ilta ennen nukkumaan menoa” – ”Luen yhden sivun”
”Teen puolen tunnin treenin kotona” – ”Kaivan käsipainot esiin kaapista”
”Juoksen 5km” – ”Laitan lenkkikengät jalkaan”
”Teen ison salaatin päivälliselle” – ”Pilkon yhden tomaatin enemmän lautaselle”
”Syön joka aamu ison aamupalan” – ”Istun aamupalapöytään ja juon lasillisen tuoremehua”
Tee siis uuden tavan aloittamisesta niin helppoa kuin mahdollista. Kuka tahansa pystyy vaikkapa noihin yllä mainittuihin toimiin ensiaskeleina. Ja aivotoiminnan kannalta tärkeä asia: palkinto! Kun saat tehtyä noita pieniä askelia kohti uutta tapaa, juhlista/tuuleta/hehkuta/iloitse siitä jopa liioitellusti! Pysähdy onnistumisen äärelle ja huomioi se! Näin annat aivoillesi annoksen dopamiinia, johon se tunnetusti koukuttuu mielellään.
“Jos et pidä jostain, muuta se. Jos et voi muuttaa sitä, muuta ajattelutapaasi.” — Mary Engelbreit
Marko