Palautumisvalmennus on työkykyjohtamisen joustava työkalu, joka on kohdennettu henkilöille, jotka kokevat kuormitusta, unen ja palautumisen haasteita sekä mahdollisesti uupumuksen ensimerkkejä. Erityisesti valmennus soveltuu toimihenkilöille ja esihenkilöille, joiden keskittymiskyky ja työssä suoriutuminen ovat heikentyneet kuormituksen vuoksi.
Järjestelmällinen tapojen muutos tukee kestäviä muutoksia
Palautumisvalmennus on kolmen kuukauden pituinen, etänä toteutettava ohjelma, joka keskittyy tapojen pysyvään muutokseen. Se voidaan toteuttaa joko täysin yksilömuotoisena, tai ryhmämuotoisena, jolloin yksilökeskusteluiden lisäksi valmennus sisältää fasilitoituja ryhmäkeskusteluita. Lisäksi valmennus sisältää oman valmentajan tekemiä valmennusvideoita, konkreettisia vinkkejä ja tehtäviä sekä jatkuvaa valmentajan tukea. Tavoitteena on auttaa osallistujia vähentämään kuormitusta sekä kehittämään palautumista ja työn sujuvuutta tukevia arjen tapoja. Valmennuksessa otetaan aina huomioon myös tapoihin vaikuttavat taustatekijät, kuten ympäristö ja eri yhteisöt.
Palautumisvalmennusta on viimeisen vuoden aikana testattu ja jatkokehitetty pilotoinnin kautta kahdessa eri yrityksessä, sekä yksilö- (n=8), että ryhmämuotoisena (n=11). Pilotteihin henkilöt rekrytoitiin mukaan viestinnän avulla. Tuloksissa kohderyhmän n=16, kahden henkilön osalta valmennus keskeytyi ennen loppua henkilökohtaisen elämäntilanteen vuoksi ja yksi henkilö jätti vastaamatta seurantakyselyyn. Pienen ryhmäkoon vuoksi on hyvä huomioida, että yksittäisen henkilön tilanne vaikuttaa merkittävästi koko ryhmän tulokseen.
Merkittäviä tuloksia työssä ja työkyvyssä sekä hyvinvoinnin eri osa-alueilla
Valmennuksen vaikutuksia arvioitiin useilla hyvinvointiin sekä työhön ja työkykyyn liittyvillä mittareilla kyselyllä, joka toteutettiin valmennuksen alussa ja lopussa kolmen kuukauden kohdalla. Valmennuksen vaikuttavuutta seurataan valmennuksen aktiivaiheen jälkeen myös 6 ja 12 kuukauden kohdalla tehtävällä seurantakyselyllä.
Tässä yhteenvedossa on tiivistelmä pilottien oleellisimmista tuloksista. Mikäli haluat tutustua laajempaan raporttiin, niin saat sen olemalla meihin yhteydessä – tämän jutun lopusta löydät yhteystiedot.
Tulokset osoittivat selkeitä parannuksia muun muassa henkisessä hyvinvoinnissa, työstä palautumisessa, työssä suoriutumisessa ja koetussa työkyvyssä. Myös osallistujien työtyytyväisyys parantui selvästi.
Tärkeimmät muutokset pisteiden keskiarvona:
- Henkisen hyvinvoinnin arvioiden keskiarvo parani +28 %
- Työstä palautuminen parani +32 %
- Työssä suoriutuminen koheni +12 %
- Koettu työkyky parani +10 %
- Työtyytyväisyys parani +8 %
Palaute valmennuksesta oli jo pilottivaiheessa hyvin positiivinen
Osallistujien kokemukset olivat valmennuksessa erittäin positiivisia. Valmennuksen nettosuositteluindeksi (NPS) oli huikeat 81 %, ja osallistujien keskimääräinen arvio valmennuksesta asteikolla 0–10 oli 9,3.
”Valmennus on ollut hyödyllinen! Hyvä että lähdin mukaan.”
”Hyviä muutoksia tullut itselle työpäiviin. Näistä muutoksista tullut elämään hyvää oloa, eikä arki tunnu enää niin suorittamiselta.”
Valmennuksen taloudellisen vaikuttavuuden arviointi
Työn tekemiseen liittyvien vaikutusten lisäksi palautumisvalmennusta arvioitiin myös taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Kahden vuoden skenaarioennusteessa terveyskustannukset vähenivät keskimäärin 939 € per osallistuja, mikä vastaa 14 %:n laskua.
Valmennuksella oli myös merkittävä vaikutus presenteismiin, eli vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrään, joka valmennuksen aikana väheni 45 % edeltäviin kolmeen kuukauteen verrattuna. Vajaakuntoisuuden vähenemisen myötä arvioitu menetetyn työpanoksen kustannukset vähenivät 547 € per osallistuja. Pidemmän aikavälin seuranta tulee jatkossa antamaan lisätietoa valmennuksen taloudellisesta vaikuttavuudesta.
Yhteenvetoa
Jo pilotointivaiheessa palautumisvalmennus osoitti, että oikeanlaisella tuella ja järjestelmällisellä lähestymisellä voidaan vaikuttaa yksilöiden kokemaan kuormitukseen ja valmennuksella on positiivinen vaikutus työn tekemiseen.
Osallistujat palautumisvalmennuksessa erosivat myös selvästi profiililtaan terveysvalmennuksesta, jossa osallistujilla korostuvat enemmän terveyteen ja elämäntapoihin liittyvät haasteet, kun taas palautumisvalmennuksessa oli enemmän keskiössä työ ja työhön liittyvät tavat.
Palautumisvalmennus on yritykselle hyvä työkalu esimerkiksi kohdennettuna valmennuksena yksiköihin, missä on havaittu kuormitusta tai jatkuvasti tarjolla olevaksi tukipalveluksi. Vaikka valmennus osoittaa, että yksilöön kohdennetulla interventiollakin voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, on luonnollisesti tärkeää myös kehittää koko organisaation työtä ja johtamista. Tämän kehittämisen tueksi saadaan palautumisvalmennuksesta myös hyvin käytännön tietoa haasteista ja ratkaistavista asioista.
Pilotointi on nyt palautumisvalmennuksessa onnistuneesti ohitse ja palvelu siirtyy jatkuvan kehittämisen vaiheeseen sekä pitkän aikavälin vaikuttavuuden todentamiseen. Mikäli haluatte pilotoida valmennusta työkaluna teidän organisaatiossanne tai sinulla heräsi kysymyksiä, niin ole yhteydessä.
Topi Valtakoski
Toimitusjohtaja
040 720 4847
topi.valtakoski@prevenia.fi