Osuuskauppa Maakunta – Askel kerrallaan kohti parempaa työkykyä

Miten työkyvystä rakennetaan osa arkea eikä vain yksittäisiä kampanjoita? Osuuskauppa Maakunta yhdisti esihenkilötyön, viestinnän ja henkilökohtaisen tuen pitkäjänteiseksi kokonaisuudeksi, jonka vaikutukset näkyvät palautumisessa, työssä jaksamisessa ja työkyvyssä.

Työkyvystä puhutaan lähes jokaisessa organisaatiossa. Harvemmin siitä rakennetaan kuitenkin kokonaisuus, joka yhdistää henkilöstön arjen valinnat, esihenkilötyön, viestinnän ja henkilökohtaisen tuen yhden tavoitteen ympärille.

Osuuskauppa Maakunta on pitkään panostanut henkilöstöönsä ja henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on osa strategiaa, ei pelkästään sanahelinää.

Pia Tuomivaaran johdolla Osuuskauppa Maakunnassa lähdettiin rakentamaan vuosille 2026–2027 pitkäjänteistä työkyvyn edistämisen ohjelmaa. Tavoitteena ei ollut toteuttaa yksittäisiä koulutuksia tai kampanjoita, vaan luoda toimintamalli, joka tukee henkilöstöä erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa ja vahvistaa työssä jaksamista läpi työuran.

Yksi nimi kiteytti koko ajatuksen

Yhteistyö Prevenian kanssa alkoi yhteisen suunnan rakentamisesta. Sen pohjalta syntyi ohjelman nimi Askel kerrallaan.

Nimi kuvasi koko ohjelman ydintä. Työkyky ei synny suurista harppauksista, vaan pienistä teoista, jotka toistuvat arjessa. Ohjelman tarkoituksena on auttaa henkilöstöä vahvistamaan työkykyään yksi askel kerrallaan ja löytämään omaan elämäntilanteeseensa sopivia keinoja oman arjen tueksi.

Osana ohjelmaa valmistui koko henkilöstölle oma hyvinvointiopas, jossa käsitellään muun muassa palautumista, unta, ravitsemusta, liikuntaa, stressinhallintaa, vuorotyötä ja tapojen muuttamista. Opas tarjoaa käytännön työkaluja, joihin henkilöstö voi palata silloin, kun oma jaksaminen kaipaa uusia näkökulmia tai tukea.

”Halusimme luoda jotain, mikä ei jäisi yksittäiseksi hankkeeksi. Askel kerrallaan -ohjelman tarkoitus on tarjota henkilöstölle käytännön tukea ja samalla rakentaa kulttuuria, jossa työkykyyn ja jaksamiseen liittyvistä asioista voidaan puhua avoimesti ja niitä voidaan kehittää pitkäjänteisesti.”

Pia Tuomivaara, henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Osuuskauppa Maakunta

Esihenkilöt tärkeässä roolissa

Osuuskauppa Maakunnassa ymmärrettiin alusta asti, ettei työkykyä tukevaa kulttuuria rakenneta pelkästään henkilöstölle suunnatuilla palveluilla. Siksi ohjelma käynnistettiin esihenkilöiden valmennuksella, jossa he tarkastelivat omia toimintatapojaan ja saivat keinoja henkilöstön kannustamiseen, muutoksen kynnyksen madaltamiseen sekä uusien toimintatapojen juurruttamiseen osaksi työyhteisöjen arkea. Esihenkilöiden oma esimerkki nähtiin tässä ratkaisevan tärkeänä.

Koulutuksessa perehdyttiin siihen, miten tavat muodostuvat ja miten niitä voidaan muuttaa aivojen ehdoilla niin yksilön kuin yhteisön arjessa. Esihenkilöt saivat käytännön työkaluja haluttujen toimintatapojen helpottamiseen, yhteisten käytäntöjen rakentamiseen, asioiden puheeksi ottamiseen sekä onnistumisten huomioimiseen ja vahvistamiseen.

Tavoitteena ei ollut tehdä esihenkilöistä työkyvyn asiantuntijoita, vaan vahvistaa heidän valmiuksiaan tukea muutosta arjen johtamisessa. Esihenkilön tehtävänä on kannustaa, kuunnella ja nostaa asioita avoimesti keskusteluun sekä luoda ympäristö, jossa työkykyä tukevat valinnat ovat mahdollisia ja helppoja tehdä.

Viestintä vie muutoksen vaiheittain osaksi arkea

Monessa organisaatiossa haasteena ei ole palveluiden puute, vaan se, että ne jäävät henkilöstölle etäisiksi tai näkymättömiksi. Osuuskauppa Maakunnassa jatkuva viestintä rakennettiin osaksi ohjelmaa, jotta työkyvyn tukeminen ei jäisi irralliseksi hankkeeksi, vaan vahvistaisi vähitellen yhteistä kulttuuria ja näkyisi arjen keskusteluissa, valinnoissa ja toimintatavoissa.

Askel kerrallaan -hyvinvointivinkkien viestintäohjelma käynnistyi elokuussa 2026 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti pieniä, helposti kokeiltavia tekoja muun muassa uneen ja palautumiseen, ravitsemukseen, liikkumiseen, stressinhallintaan, vuorotyöhön ja työyhteisön arkeen. Vinkit ohjaavat valitsemaan yhden itselle sopivan asian, kokeilemaan sitä käytännössä, harjoittelemaan toiston kautta ja jakamaan toimivia oivalluksia myös omassa työyhteisössä.

Viestinnän tavoitteena ei ole lisätä suorituspaineita, vaan kannustaa jokaista etenemään omaan tahtiin ja omista lähtökohdistaan. Samalla se pitää yhteisen suunnan näkyvillä: työkykyä tukeva kulttuuri ei synny kampanjasta, vaan pienistä valinnoista ja yhteisistä käytännöistä, joita vahvistetaan päivä päivältä.

Henkilökohtaista tukea arjen muutoksiin

Elämäntilanteet, työn kuormitus ja omat voimavarat vaihtelevat, eikä uusien toimintatapojen vieminen osaksi arkea ole aina helppoa. Vaikka tietoa ja vinkkejä olisi tarjolla, joskus tarvitaan myös henkilökohtaista tukea sopivien tavoitteiden löytämiseen ja ensimmäisten askelten ottamiseen. Siksi koko henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus osallistua terveysvalmennukseen.

Kuuden kuukauden valmennuksessa osallistuja saa tuekseen oman valmentajan, jonka kanssa etsitään pieniä ja realistisia keinoja esimerkiksi palautumisen, jaksamisen, liikunnan, ravitsemuksen tai stressinhallinnan kehittämiseen. Etätoteutus mahdollistaa osallistumisen erilaisissa työvuoroissa työskenteleville henkilöille eri puolilta organisaatiota.

Keväällä 2026 ensimmäisenä aloittaneiden osallistujien kuuden kuukauden seurannassa nähtiin myönteistä kehitystä lähes kaikilla seuratuilla osa-alueilla. Erityisen merkittäviä tuloksia saavutettiin työstä palautumisessa (+23 %), henkisessä hyvinvoinnissa (+15 %) ja yleisessä terveydessä (+14 %). Samalla tuki- ja liikuntaelimistön oireet vähenivät ja terveydentilan haitta työn tekemiselle pieneni.

Valmentajien havaintojen mukaan osallistujat tekivät muutoksia erityisesti ruokailujen säännöllisyyteen, työpäivän tauottamiseen, uneen, palautumiseen ja stressinhallintaan. Moni oppi ennakoimaan ja suunnittelemaan arkeaan paremmin, tunnistamaan omaa kuormitustaan sekä arvioimaan aiempaa realistisemmin, mikä on riittävää. Unen laadun paraneminen näkyi lisääntyneenä jaksamisena ja energisyytenä myös vapaa-ajalla.

Tulokset näkyivät myös työkyvyssä

Tulosten yksi merkittävimpiä havaintoja oli vaikutus työhön.

Vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien eli presenteismin määrä väheni 71 prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoitti keskimäärin 12,3 vajaakuntoisena tehtyä työpäivää vähemmän henkilöä kohden kolmen kuukauden aikana. Samalla myös osallistujien arviot työssä suoriutumisesta ja työstä palautumisesta vahvistuivat merkittävästi.

Valmennus sai osallistujilta erittäin hyvän palautteen: nettosuositteluindeksi oli 74 ja suositteluhalukkuuden keskiarvo 9,2 asteikolla 0–10. Osallistujat kiittelivät erityisesti kannustusta, käytännön neuvoja ja uusia näkökulmia omiin tapoihinsa. Valmennuksen koettiin tukeneen pieniä, omaan arkeen sopivia muutoksia ilman suorittamisen tunnetta sekä auttaneen tasapainottamaan arkea, vahvistamaan palautumista ja lisäämään jaksamista myös vapaa-ajalla.

Vaikutukset näkyivät myös kustannuksia koskevissa arvioissa. Osallistujien työkyvyn muutoksiin perustuva ennuste kahden vuoden terveyskustannusskenaariosta, joka sisältää sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkemenojen ja työterveyshuollon arvioidut kustannukset, pieneni 15 prosenttia.

Työkykyä tukeva kulttuuri rakentuu askel kerrallaan

Osuuskauppa Maakunnan ohjelmassa onnistuttiin yhdistämään henkilöstön oma vastuu, esihenkilöiden tuki, viestintä ja henkilökohtainen valmennus yhdeksi työkykyä edistäväksi kokonaisuudeksi.

”Vaikuttavin työkykytyö syntyy silloin, kun yksittäiset toimenpiteet eivät jää irrallisiksi. Osuuskauppa Maakunnan ohjelmassa yhdistyvät henkilöstön omat valinnat, esihenkilöiden tuki, yhteinen viestintä ja henkilökohtainen valmennus. Kuuden kuukauden tulokset osoittavat, että pienilläkin teoilla voidaan vahvistaa työkykyä, parantaa arjen sujuvuutta ja vähentää työkyvyn heikkenemisestä syntyviä kustannuksia.”

Topi Valtakoski, toimitusjohtaja, Prevenia Health Oy

Osuuskauppa Maakunnan kokemuksesta nousee yksi selkeä oppi: pysyvät muutokset eivät synny suurista harppauksista. Ne syntyvät askel kerrallaan.