Stressiä lisäävät tavat

Meillä kaikilla on ollut päiviä ja viikkoja, jolloin stressitasot ovat olleet syystä tai toisesta korkealla. Kyse voi vaikka työstä, elämästä yleensä, rakkaus- tai rahahuolista. Melkeinpä mistä tahansa. Usein kuitenkin tavat, joilla käsittelemme haasteita, pahentavat tilannetta.

Psykiatri Kelly Brogan on maininnut kirjassaan A Mind of Your Own (2016) : “Kulttuurimme tunnusmerkkinä on odottaa täydellistä suorituskykyä kaikkina aikoina, joskus jopa 24 tuntia vuorokaudessa. Se saattaa aiheuttaa hämmennystä ja jopa paniikkia. Ja kun yritämme toimia niin kuin odotetaan, saatamme aiheuttaa vain lisää haittaa ja stressiä.”

Listaan tässä Brogania mukaillen kuusi tapaa ja toimintamallia, jotka voivat saada stressitasosi nousemaan entisestään.

Asioiden liioittelu ja suhteettomuus

“Mutta entä jos (lisää kuvitteellinen katastrofisi tähän) tapahtuu?!” Jos sinulla on tapana kuvitella pahimmat mahdolliset skenaariot ja panikoida “mitä jos”; sitä kutsutaan katastrofiajatteluksi. Brogan sanoo, että silloin puuttuu usko ja luottamus tulevaisuuteen ja siihen, että elämä kantaa. Mieti miksi pelkäät jotain, mitä ei ole tapahtunut – eikä luultavasti tapahdukaan. Voit tuntea olevasi yksin haasteittesi kanssa, mikä on pelottava ja ahdistava tila.

Pysäyttääksesi ”Mitä jos” – ajatuksen ennen kuin se alkaakaan, Brogan suosittelee yksinkertaisesti pysähtymistä vaikkapa kolmeksi minuutiksi ennen kuin reagoit siihen, mikä saa sinut huolestumaan. Ehkä irtaudut kokonaan tilanteesta ja lähdet esimerkiksi kävelylle. ”Vaikka ajatus saisi sinut paniikkiin aluksi, totuus on, että voit ”huijata” aivosi ajattelemaan, että sinulla on kaikki hyvin ja hyvin aikaa rauhoittua kävellen, ja olla tekemättä mitään stressiä aiheuttavalle asialle välittömästi. Se lähettää hermostollesi rauhoittavan signaalin, joten suhtaudut kiireellisyyteen ja stressiin uudella tavalla eli pysymällä rauhallisena ja läsnä todellisuudessa.”

Nukkumisesta tinkiminen

Saattaa joskus tuntua järkevältä ja perustellulta luopua muutamasta tunnista unta, jotta päiväsi olisi pitempi, saisit enemmän tehtyä tai vain saisit ”omaa aikaa”. Mutta väsyneenä on vieläkin vaikeampaa selvitä stressaavista tilanteista. Suuri osa unen parantavasta voimasta perustuu tulehdusreaktioiden ja hormonijärjestelmän säätelyyn. Jos laiminlyöt tätä tärkeää ”nollausaikaa”, se vaikuttaa stressihormonitasoosi. Joten vaikka tuntuisi hyvältä ajatukselta käyttää koko yö tärkeää esitystä tai koulutyötä tehden, se todennäköisesti saa sinut tuntemaan olosi entistä stressaantuneemmaksi seuraavana päivänä.

Broganin mukaan “Meillä on hyvin erityinen ja henkilökohtainen malli stressihormonien vaihteluista joka päivä. Tämä malli kertoo kehollemme, milloin rentoutua ja milloin olla hereillä. Fyysinen tai henkinen, krooninen stressi voi merkittävästi häiritä tätä tasapainoa, mikä puolestaan ​​voi häiritä untasi”. Yhdessä itse aiheutetun unen puutteen kanssa päädyt todennäköisesti noidankehään, joka entisestään lisää uupumusta ja ärtyisyyttä.

Pikaruoan lisääntynyt määrä

Kehosi ja aivosi tarvitsevat terveellistä, ravitsevaa ruokaa toimiakseen tehokkaasti. “Pikaruoan syöminen voi tehdä elämästä monimutkaisempaa ja vaikeampaa”, Brogan sanoo. Ruoat, kuten pika- ja lohturuoka, joita saatat syödä tai tilata kotiin helpommin stressaantuneena, eivät yleensä ole niitä terveellisimpiä. Brogan korostaa: ”Verensokerilla on hyvin läheinen suhde kortisoliin, joten joka kerta kun syöt sokeria ja lisäät insuliinin tuotantoa, on se myös stressitekijä keholle.”

Ajan mittaan huono ruokavalio voi myös johtaa liikalihavuuteen, diabetekseen ja muihin sairauksiin – eli haasteisiin, jotka eivät ainakaan vähennä stressiä arjessasi. Keskity siis syömään vähemmän sokeria ja enemmän vähärasvaista proteiinia, hedelmiä ja vihanneksia sekä terveellisiä rasvoja, kuten avokadoa, pähkinöitä ja siemeniä.

Jo tapahtuneiden asioiden vatvominen ja murehtiminen

Jotkut ihmiset pohtivat ja murehtivat usein asioita, jotka ovat jo tapahtuneet. Miksi se meni pieleen tai mitä he olisivat voineet muuttaa tai tehdä toisin. ”Olisi pitänyt…!”. Stressaat siis menneestä, asiasta, jota ei voi enää muuttaa. Pyri oppimaan virheistä ja annan itsellesi ymmärrystä. Ne päätökset on tehty niillä tiedoilla, joita silloin sinulla on ollut. Brogan suosittelee harjoittelemaan mindfullnessharjoittelua esimerkiksi hengitysharjoitteilla, joilla voisi pysäyttää aivojesi negatiivisten ajatusten kehän, ja saisi keskittymään kehoon ja hengitykseen.

Kofeiinin käyttö

Väsyneille, stressaantuneille ja ylityöllistyneille aivoille kofeiini on äärimmäinen ”kainalosauva”. Moni kokee jaksavansa kahvin voimalla pitkin päivää. Ongelmana on kuitenkin se, että mitä enemmän siirrät ongelmaasi kofeiinin voimalla, sitä kauemmin kestää, kunnes saat vihdoin nukuttua riittävästi. Tai pysähdyt ja otat askeleen taaksepäin ja annat itsellesi aikaa rentoutua. Jos stressitasosi alkavat olla punaisella, voi olla järkevää pysähtyä miettimään miten asia hoidetaan ja miten annetaan keholle mitä se tarvitsee ennen totaalista törmäystä. Kofeiini ei ratkaise sitä ongelmaa.

Välitön ja usein liiallinen reagointi

Kun jokin ei mene haluamallasi tavalla ja olet jo voimavarojesi suhteen jaksamisesi rajoilla, reaktiosi ovat helposti yliampuvia. Seuraukset saattavat olla merkittäviä ja se taas stressaa sinua vielä moninverroin enemmän kuin ennen. Psykologina Kelly Brogan ehdottaa seuraavia tekniikoita – tauon pitäminen, ajastusvirran katkaisu/irtiotto ja hengitysharjoitus – joilla voit hallita näitä tilanteita paremmin. Sen sijaan, että reagoisit välittömästi, pyri käyttämään muutama minuutti tilanteen tietoiseen käsittelyyn. Se auttaa sinua pitämään mielen tasaisempana sen sijaan, että lisäisit ylitsepääsemätöntä stressikuormaa.

”Ongelma ei ole ajan puute vaan epäselvyys suunnasta. Meillä kaikilla on samat 24 tuntia vuorokaudessa käytettävissä.” (Zig Ziglar)

Marko

Jaa artikkeli: