Terveysvalmennus on tarkoitettu työkykyjohtamisen työkaluksi ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä sekä parantamaan työn tekemisen edellytyksiä henkilöillä, joilla terveysriskit ovat kasaantuneet. Perinteisessä liikennevalomallissa kohderyhmänä ovat siis ns. punaiset henkilöt.

Monesti olen törmännnyt väitteisiin, että nämä punaiset henkilöt kuuluvat työterveyshuollon palveluiden piiriin, eikä heille kannata tarjota niin sanottuja ennaltaehkäiseviä, omia tapoja ja terveyskäyttäymistä tukevia palveluita. Ikään kuin jos kerran tilanne on mennyt pahaksi tai terveydentilanne heikentynyt, ei itse asialle oikein voi enää tehdä mitään, vaan tarvitaan lääkinnällistä tukea. Ja useimmiten kohderyhmässä näin onkin, eli lääkinnällinen tuki on jo käytössä, mutta samaan aikaan on AINA asioita, joiden avulla henkilö voi parantaa omaa terveyttä ja työkykyä omien tapojen kautta.

Itse en puhuisikaan ennaltaehkäisevistä palveluista, vaan palveluista, joilla pyritään kokonaisvaltaisesti parantamaan henkilön terveyttä ja työkykyä omassa arjessa omien tapojen kautta. Se mitä tarvitaan, on henkilön oman toimijuuden vahvistamista sekä arjen kokonaisvaltaista tukemista pitkäjänteisesti.

Tässä blogissa esittelen terveysvalmennuksen vaikuttavuusraportin puolen vuoden aktiivivaiheen päättymisen jälkeen henkilöillä, joilla työkyky on lähtötilanteessa ollut selvästi heikentynyt, eli 6 tai alle, asteikolla 0-10.

Terveysvalmennuksen tausta ja tavoitteet

Terveysvalmennuksen aktiivivaihe kestää kuusi kuukautta ja tavoitteena on auttaa osallistujaa tekemään tapojen muutoksesta mahdollisimman yksinkertaista ja pysyvää. Valmennus tähtää tapojen konkreettiseen muutokseen aivojen ehdoilla ja muutoksessa pyritään samaan aikaan vaikuttamaan myös tapojen taustatekijöihin, eli mm. yhteisöihin ja ympäristöön. Puhummekin tästä tapojen taustatekijät huomioivasta muutosprosessista järjestelmällisenä tapojen muuttamisena. Voit lukea lisää valmennuksesta täältä.

Valmennus ei ole pelkästään tapojen muutoksen prosessi, vaan myös oppimisprosessi, missä henkilö tapoja muuttaessaan samalla myös oppii itsestään, omasta käyttäytymisestään sekä oppii tietoja ja taitoja tapojen muuttamisesta aivojen ehdoilla. Lisäksi tavoitteena on opettaa henkilöä muuttamaan tapoihin vaikuttavia tekijöitä niin, että muutoksella on myös pysyvyyttä. Tavoitteena on, että valmennuksen jälkeen henkilö osaa oppien avulla itsenäisesti jatkaa tapojen muutosten tekemistä omassa arjessaan.

Terveysvalmennuksessa lähestytään henkilön arkea holistisesti ja tapojen muutoskohteet eivät kohdistu pelkästään elämäntapoihin, vaan arjen mukaan niihin tapoihin, jotka sillä hetkellä ovat kyseisen henkilön kannalta oleellisimmat tilanteen parantamiseksi. Tapamuutoskohteet voivat elämäntapojen ohella liittyä esimerkiksi työhön, stressinhallintaan, ajatteluun, vuorovaikutukseen tai vaikka arjenhallintaan. Tapojen muutos tapahtuu aina aivojen ehdoilla, oli kyse sitten syömistottumuksista tai työtavoista.

Vaikuttavuusraportin keskeiset tulokset

Vaikuttavuusraportti perustuu kyselyyn, joka tehdään alussa sekä kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta. Lisäksi seuraammme valmennuksen vaikuttavuuden pysyvyyttä samalla kyselyllä myös aktiivivaiheen jälkeen 12 ja 24 kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta.

Tässä raportissa tarkastellaan tuloksia kuuden kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta ja otoksessa mukana ovat henkilöt, jotka ovat aloittaneet terveysvalmennuksen 1.1.2021 jälkeen ja joilla alkutilanteessa työkykyarvio on ollut 6 tai alle (n=115). Kohderyhmän henkilöt ovat yhdeksästä eri organisaatiosta.

TULOKSET TIIVISTETTYNÄ

Tässä alla on raportin tulokset tiivistettyssä muodossa. Tarkemmat jaottelut ja lisätietoa löydät myöhemmin tästä blogista.

 

PERUSTIEDOT

 

TULOKSET ERI OSA-ALUEITTAIN

Alla terveysvalmennuksen tulokset eri osa-alueittain. Jokaista kohtaa kartoitetaan yhdellä kysymyksellä, jossa henkilö arvioi omaa tilannettaan. Käytetyt kysymykset löytyvät laajasta raportista, jonka saat halutessasi itsellesi. Ryhmätasolla seurataan kohtalaisen ja erinomaisen arvion (keltainen ja vihreä) prosenttiosuutta koko ryhmästä alussa (Alku) ja valmennuksen aktiivivaiheen jälkeen (6 kk) sekä lisäksi arvioiden muutosta henkilöittäin.

ELÄMÄNTAVAT

TERVEYS

HENKINEN HYVINVOINTI

TYÖ JA TYÖKYKY

Osallistujien kokemukset ja palaute

Valmennuksen palautetta seurataan kysymyksellä: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit terveysvalmennusta vastaavassa tilanteessa olevalle henkilölle?”. Kysymys peilaa samalla valmennuksen ajankohtaisuutta henkilön tilanteeseen nähden ja antaa palautetta mm. valmennuksen rekrytointiprosessista.

Taloudellinen hyöty

Terveysvalmennuksen taloudellista hyötyä arvioidaan itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen määrän, työkyvyttömyyseläköitymisen sekä työterveyshuollon kustannusten ennusteen pohjalta luodulla skenaariomallilla, jossa ennustetaan terveyskustannuksia seuraavalle kahdelle vuodelle.

Lisäksi taloudellista hyötyä tarkastellaan seuraamalla presenteismiä, eli itse ilmoitettujen vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrää sekä koettua työpanosta vajaakuntoisena tehtyinä työpäivinä. Laskennassa on käytetty yritysten omia palkkaluokkia ja mahdollisen sijaistamisen kustannuksia.

ITSE ILMOITETTUJEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS

Sairauspoissaoloja seurataan itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen trendin avulla, jossa otetaan aina tilanne 12 kuukautta taaksepäin, eli tässä seurannassa on tilanne puoli vuotta ennen valmennuksen alkamista sekä puoli vuotta sen jälkeen. Sairauspoissaolojen trendin muutos oli -10 %.

Sairauspoissaolot intervention mittarina ei ole yksiselitteinen mittari, koska siihen vaikuttaa moni asia mm. organisaatiotasolta, mutta ryhmätasolla se antaa näkymän kustannusten suuruudesta kyseisessä kohderyhmässä sekä kehityksen trendistä. Olen aiemmin kirjoittanut blogin aiheesta, jonka voit lukea täältä.

 

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEMENON JA TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUSTEN ENNUSTEET

Työkyvyttömyyseläkemenoa ennustetaan laskemalla jokaiselle henkilölle jäljellä olevat työvuodet ja kustannus  työkyvyttömyyseläköitymisestä yrityksen palkkaluokkien mukaan sekä arvioimalla todennäköisyyttä työkyvyn jatkuvuus terveyden puolesta – kysymyksen pohjalta seuraavan kolmen vuoden aikana.

Vaikka kokonaisuudessaan työkyky ja työkyvyn jatkuvuus kohentuivat ryhmässä, niin joidenkin henkilöiden osalta tilanteen heikentyminen näkyi ennusteen +8 % muutoksena. Monella henkilöllä työkyky on terveydentilasta johtuen heikentynyt ja valmennuksen aikana moni alkaa myös tarkastelemaan omaa tilannettaan tarkemmin, mikä voi johtaa heikentyneeseen arvioon. Lisäksi kohderyhmässä alkutilanteessa 68 %:lla oli vähintään yksi lääkärin toteama sairaus, ja olemassa olevan sairauden sen hetkinen tilanne vaikuttaa olennaisesti omaan työkykyarvioon.

Terveyden ja työkyvyn kohentumisen myötä on oletettua, että myös työterveyshuollon palveluiden käyttö ja kustannukset vähentyvät – erityisesti, koska ns. korkean riskin henkilöt monesti muodostavat merkittävän osan koko organisaation työterveyshuollon kustannuksista. Kustannusten arviointi perustuu koettuun työkykyyn ja työkyky-luokan perusteella ennustettuihin työterveyshuollon kustannuksiin seuraavan vuoden aikana. Kohentuneen työkyvyn vuoksi työterveyshuollon kustannusten ennusteen muutos oli -33 % ja -344 €/hlö.

TERVEYSKUSTANNUSTEN SKENAARIO

Edellä mainituista terveyskustannuksista lasketaan ennuste seuraavalle kahdelle vuodelle ja ennusteen muutos oli puoli vuotta valmennuksen aloittamisesta -11 % ja -2 409 €/hlö alkutilanteeseen verrattuna. Terveyskustannusten skenaario antaa näkymän terveyskustannusten tasosta kyseisessä kohderyhmässä sekä arvion kustannusten muutoksesta.

PRESENTEISMI, ELI VAJAAKUNTOISENA TEHDYT TYÖPÄIVÄT

Lisäksi valmennuksen vaikuttavuutta seurataan presenteismin, eli vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrällä. Henkilö arvioi sairauspoissaolojen lisäksi vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrää viimeisen kolmen kuukauden aikana sekä omaa työpanosta vajaakuntoisena tehdyssä työssä. Tämän avulla voidaan laskennallisesti arvioida paljonko täysipainoista työpanosta ollaan menetetty. Terveys ei ole vain poissaoloa työstä, vaan myös työssä suoriutumista ja työn tuottavuutta.

Puolen vuoden seurannassa vajaakuntoisia työpäiviä oli alkutilanteeseen nähden -46 % vähemmän ja laskennallinen menetetty työpanos -54 % vähemmän kuin alkutilanteessa. Laskennallisesti puolen vuoden valmennuksen aikana saatiin täysipainoisia työpäiviä lisää yhteensä 10,1 päivää per henkilö alkutilanteeseen verrattuna.

 

Yhteenvetoa

Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveysvalmennus on vaikuttava työkalu parantamaan tilannetta henkilöillä, joilla työkyky on oman arvion mukaan heikentynyt. Organisaation kannalta kyseinen kohderyhmä on se, jolla on korkeimmat riskit työkyvyttömyyseläköitymiseen, kohonneet sairauspoissaolot, korkeat työterveyshuollon kustannukset, paljon vajaakuntoisuutta sekä haasteita työssä suoriutumisessa.

Tämän kohderyhmän tukeminen terveysvalmennuksen avulla voi tuottaa organisaatiolle merkittäviä säästöjä ja vähentää riskejä. Lisäksi  valmennus parantaa työn sujuvuutta, työssä suoriutumista ja saada vajaakuntoisuuden vähenemisen myötä lisää täysipainoisia työpäiviä.

Tietenkään terveysvalmennus ei sovi kaikille ja joka tilanteeseen, riippuen henkilön elämäntilanteesta, terveydentilasta ja henkilön omasta muutosvalmiudesta. Lisäksi puoli vuotta on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika tehdä pysyviä muutoksia erityisesti henkilöillä, joilla tarve on suurin. Työterveyshuollosta saadun palautteen perusteella moni on kuitenkin valmennuksen aikana saanut muutoksen alkuun ja myöhemmässä seurannassa muutos on jatkunut ja ollut merkittävä.

On hyvä myös tiedostaa, että tuloksiin vaikuttaa paluu keskiarvoon-ilmiö, eli se, että tulosten ollessa lähtötilanteessa heikkoja, on todennäköinen kehityssuunta kohti keskiarvoa, eli parempaan päin. Moni on esimerkiksi ollut pitkillä sairauspoissaoloilla aiemmin ja lähtenyt mukaan valmennukseen tukeakseen onnistunutta työhön paluuta ja oman työkyvyn kohentamista.

TERVEYSVALMENNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN 

Terveysvalmennusta voidaan hyödyntää osana työkykyjohtamista työkyvyn edistämisessä erityisesti niiden henkilöiden osalta, joille on kasaantunut terveydellisiä riskejä. Valmennus mahdollistaa henkilöiden tilanteen yksilöllisen kehittämisen ja vahvistaa henkilön omaa toimijuutta.

Yleisimmät tavat asiakkaillamme terveysvalmennuksen hyödyntämiseksi on tarjota sitä jatkuvana työkaluna, jolloin yksittäinen henkilö voi milloin vain aloittaa valmennuksen tai vaihtoehtoisesti rekrytoida yksi tai kaksi kertaa vuodessa määritellyn kokoinen ryhmä mukaan valmennukseen. Yleisimmät tavat rekrytoida henkilö mukaan valmennukseen on viestinnän avulla niin, että henkilö itse ilmoittautuu mukaan tai vaihtoehtoisesti työterveyshuollon kautta. Kyseisessä kohderyhmässä 27 % osallistujista oli ohjautunut valmennukseen työterveyshuollon kautta ja loput 73 % itse suoraan ilmoittautumalla.

Valmennus ei ole vaihtoehtoinen työterveyshuollon toimille, vaan täydentää niitä sekä vie työterveyshuollon toimia käytäntöön henkilön omaan arkeen, esimerkiksi valmennuksessa voidaan keskittyä miten fysioterapeutin kuntoutusohjeista saadaan muodostettua rutiineja.

Organisaatioiden näkökulmasta terveysvalmennus on kohdennettu ja vaikuttava työkalu korkean riskin henkilöille, minkä avulla pystytään parantamaan kohderyhmän terveyttä ja työkykyä, vähentämään terveyskustannuksia, saamaan lisää täysipainoisia työpäiviä sekä parantamaan työssä suoriutumista.

 

Mikäli raportista heräsi kysyttävää, haluat koko raportin itsellesi tai olet kiinnostunut terveysvalmennuksesta oman organisaatiosi käyttöön, niin ole yhteydessä!

Topi Valtakoski

Prevenia Health Oy

topi.valtakoski@prevenia.fi

040 720 4847