”Helppoahan se on kesää vastaan saada hyviä tuloksia, kun on valoisaa, lämmintä ja ihmiset ovat muutenkin hyvällä tuulella.”
Yksi hyvin useasti keskusteluissa vastaan tulleista ”myyteistä” vaikuttavuuden mittaamisessa on vuodenajan vaikutus tuloksiin. Eli tausta-ajatuksena on, että mitä lähemmäksi valoisaa ja lämmintä aikaa (lue: kesää) mennään, niin sitä paremmin ihmiset voivat ja jos interventio päättyy juuri ennen kesää tai kesän aikana, niin tulokset ovat paremmat.
Tämän asian tarkasteluun terveysvalmennus antaa mainon alustan tutkimiselle, koska henkilöt lähtevät valmennukseen mukaan yksitellen ympäri vuoden ja kehitystä tarkastellaan säännöllisesti kolmen kuukauden välein yhteensä 12 kuukauden ajan.
Ja vaikka jokaisen osallistujan tapamuutokset ovat yksilölliset, niin terveysvalmennuksen prosessi on vakioitu, eli valmentaja tekee samat toimet samassa kohdassa prosessia, mikä mahdollistaa vaikuttavuuden vertailun eri muuttujien kesken.
Aineistona tässä tarkastelussa on Q2 2018 tulosyhteenvetomme, johon on kasattu 28.6.2018 mennessä kuusi (6) kuukautta valmennuksessa mukana olleiden seurantatulokset. Aineistossa on mukana vain henkilöt, jotka ovat vastanneet kaikkiin seurantakartoituksiin (n=374 henkilöä).
Tarkastelua varten jaoimme valmennettavat neljään (4) ryhmään kuuden (6) kuukauden vaiheen seurantakartoitukseen vastaamisen perusteella:
Ryhmä Q1 (vastanneet 1.1.-31.3.), n = 71 henkilöä
Ryhmä Q2 (vastanneet 1.4.-30.6.), n = 97 henkilöä
Ryhmä Q3 (vastanneet 1.7.-30.9.), n = 74 henkilöä
Ryhmä Q4 (vastanneet 1.10.-31.12.), n = 132 henkilöä
Datan perusteella testattavat myytit:
1) Valoisaan ja lämpimään vuodenaikaan intervention lopettaminen tuottaa paremmat tulokset
2) Pimeään ja kylmään vuodenaikaan intervention lopettaminen tuottaa huonommat tulokset
Eli myytin oletuksen mukaisesti ryhmällä Q2 (huhti-kesäkuu) pitäisi olla parhaat tulokset ja ryhmällä Q4 (loka-joulukuu) taas heikoimmat tulokset.
TARKASTELUN TULOKSET
Tarkastelua varten teimme vertailun koko kartoituksen keskiarvosta sekä erikseen neljän osa-alueen (Elämäntavat, Terveys, Henkinen hyvinvointi ja Työ ja työkyky) mukaan.
Alla ensin koko kartoituksen keskiarvon vertailut sekä arviointia myyteistä, minkä jälkeen jokaisesta osa-alueesta graafit lisätietona lopussa. Vertailussa paremmuuden kriteerinä on prosentuaalinen kehittyminen. Graafeissa vihreällä laatikolla on ympyröity paras kehitys ja harmaalla laatikolla heikoin.
KOKO KARTOITUKSEN PISTEIDEN KESKIARVON KEHITYS
ARVIO
Kun tuloksia tarkasteltiin erikseen jokaisen osa-alueen kohdalta, niin huomattiin kehityksen menevän hieman ristiin eri ryhmien osalta. Kuitenkin kun tarkastelee kokonaisuutta, niin paras kehitys on ollut Q1 – ryhmällä (tammi-maaliskuussa seurantakartoitus) ja heikoin kehitys Q4 – ryhmällä (loka-joulukuussa seurantakartoitus).
Näin ollen kun tarkastellaan myyttejä:
Myytti 1 = Valoisaan ja lämpimään aikaan intervention lopettaminen tuottaa paremmat tulokset = Väärin/osittain väärin
Tämän datan perusteella näyttäisi siltä, että tulokset interventioissa ovat parhaimmillaan silloin, kun ne loppuvat vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Eli alkuperäinen oletus siitä, että kesää vasten tulokset ovat paremmat ei pitäisi paikkaansa. Toki vuoden alussakin ollaan jo menossa valoisaa aikaa kohden.
Myytti 2 = Pimeään ja kylmään aikaan intervention lopettaminen tuottaa huonommat tulokset = Oikein/osittain oikein
Tämän datan perusteella näyttäisi siltä, että tulokset interventioissa ovat nimenomaan heikoimmillaan silloin kun ne loppuvat vuoden lopussa. Eli tämä myytti näyttäisi pitävän paikkansa.
YHTEENVETOA
Vuodenajoilla voi olla siis merkitystä siihen minkälaiset ovat intervention tulokset. Tämän aineiston pohjalta katsottuna merkitys ei kuitenkaan ole erittäin suuri, vaikka toki 2,7 % ero kehityksessä parhaimman ja heikoimman ryhmän välillä ei ole aivan merkityksetön.
Intervention vaikuttavuuteen vaikuttaa luonnollisesti lukuisat eri tekijät, lähtien tärkeimmästä eli mikä on intervention kohderyhmä ja millä palvelulla vaikuttavuutta halutaan saada aikaiseksi ko. kohderyhmässä. Mutta jos vertaillaan samaa palvelua samantyyppisellä kohderyhmällä ja siinä intervention ajoitusta, niin vuodenajalla näyttäisi olevan vaikutusta.
Jos siis yrityksessänne olette suunnittelemassa interventiota, joka tapahtuu kertarykäyksellä ja loppuu vuoden viimeisellä neljänneksellä – niin vaikuttavuuden näkökulmasta voi olla hyödyllisempää siirtää ajankohtaa niin, että lopetus on muulloin kuin vuoden lopussa. Mikäli interventio pyörii jatkuvana, niin ajankohdalla ei ole niin isoa merkitystä.
Syitä tähän vaikuttavuuden eroavaisuuteen on varmasti useampia ja ne vaatisivat tarkempaa pohdintaa, mutta veikkaisin että lomien ajoittumisella on asian kanssa jotain tekemistä..
Sitä ennen hyvä muistaa, että vain otettu lääke auttaa – alkoi tai loppui interventio mihin aikaan vuodesta tahansa.
Olethan yhteydessä mikäli jäi vähänkään kysyttävää tai haluat muuten vain jutella aiheesta!
Topi
040 720 4847 / topi.valtakoski@prevenia.fi
LISÄTIETOA:
Kartoituksen kysymykset perustuvat yleisiin mm. TTL:n ja THL:n käyttämiin kartoituksiin. Kartoituksessa käytetään kysymyksittäin skaalattua asteikkoa 0-10, missä 0 = huonoin ja 10 = paras arvio.
Tässä vertailussa ryhmiteltiin kysymykset niin, että vertailussa on kartoituksen kokonaispisteiden keskiarvo, sekä osioittain Elämäntavat (liikunta, ravitsemus, uni, tupakka ja alkoholi), Terveys (yleinen terveys, tuki- ja liikuntaelimistön tilanne, terveyshaasteiden haitta työlle), Henkinen hyvinvointi (fyysinen stressi, henkinen stressi, mieliala, työn ja vapaa-ajan tasapaino) ja Työ ja työkyky (koettu työkyky, työstä palautuminen, työkyvyn jatkuvuus, työtyytyväisyys).
ELÄMÄNTAVAT (liikunta, ravitsemus, uni, tupakka, alkoholi)
TERVEYS (yleinen terveys, tuki- ja liikuntaelimistön tilanne, terveyshaasteiden haitta työlle)
HENKINEN HYVINVOINTI (fyysinen stressi, henkinen stressi, mieliala, työn ja vapaa-ajan tasapaino)
TYÖ JA TYÖKYKY (koettu työkyky, työstä palautuminen, työkyvyn jatkuvuus, työtyytyväisyys)
