Millainen on hyvin määritelty tavoite? Tavoitteen asettelussa lähdetään usein liikkeelle tutusta SMART/TARMO- ajattelusta, joka on peruslähtökohdaltaan toimiva silloin kun tavoite on selkeästi esimerkiksi yrityksen tulokseen, urheilusuoritukseen tai laihdutuskuuriin ja pudotettuihin painokiloihin liittyvä. Lähdetään siitä, että tavoitteen tulee olla tarkasti määritetty ja mitattavissa oleva. Realistisuus tavoitteen suhteen on tärkeä tekijä, jotta motivaation kannalta muutos ei lopahda alkuunsa. Lisäksi määritelmissä puhutaan aikaan sidotusta tavoitteesta – milloin tämä tavoite on saavutettu? Viimeisenä tavoitteen asetannan perusasioissa puhutaan olennaisuudesta. Olennaisuus tarkoittaa, että tavoite on mielekäs ja, että sen kautta saadaan joku parannus asioihin.
Tavoitteen asettaminen on usein lähellä urheilumaailmaa tai liike-elämää. Ja sinne tuon kaltainen tavoitteen asettaminen sopiikin loistavasti. Mutta mitäs kun tavoite on suurempi, kokonaisvaltaisempi ja sen tulisi palvella terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista? Se voikin olla hankalampi määrittää ja konkretisoida.
”Elämäntapamuutoksessa on kyse loppujen lopuksi siitä, millä tavalla haluaa elää ja voida jatkuvasti.”
Mietin tässä blogikirjoituksessa miten elämäntapamuutoksissa ja isoissa, omaan elämään liittyvissä muutoksissa ”tavoitteita” voisi asettaa itselleen toimivalla, tehokkaalla, mutta kuitenkin hieman arkilähtöisemmällä tavalla. Tapamuutoksessa on kyse loppujen lopuksi siitä, millä tavalla haluaa elää ja voida jatkuvasti. Se ei ole johonkin päivämäärään sidottu tilapäinen projekti.
1. Pyri ilmaisemaan omaa tavoitetilaasi positiivisessa muodossa. Ilmaise mitä haluat, vältä miettimästä mitä et halua. Toisin sanoen kuvaile se haluttu tila, jossa haluat olla kun olet siinä tilanteessa, jota tavoittelet. Mieti tavoitetilaa lähtökohtaisesti jaksamisen, arjen ja terveyden näkökulmasta. Mieti miksi kaipaat muutosta. Sieltä löytyy todellinen motivaatio.
Pyri miettimään tavoitetilaasi positiiviseen muotoon, mitä haluat lopputuleman olevan. esimerkiksi näin: ”Pudotan painoani, jotta jaksan paremmin leikkiä lastenlasteni kanssa!”, ”Haluan pudottaa painoani, jotta vältän terveysriskejä!”, ”Haluan liikkua enemmän, jotta jaksan vielä töissä 10 vuotta ja sen jälkeen eläkkeelläkin!” Tavoitetilassa määrittyy samalla motivaation kannalta merkittäviä tekijöitä, jotka auttavat tavoitteen saavuttamisessa merkittävästi. Kysy myös itseltäsi: ”Millä tavoin tämä vaikuttaa positiivisesti minun elämääni?” Muista aina, että tekemäsi muutokset vaikuttavat suoraan ympärilläsi oleviin ihmisiin.
2. Muutosprosessi on itsesi alkuun panema ja ylläpitämä. Tavoitteen tai tavoitetilan tulee olla sinun omasi. Itsesi määrittämä ja sellainen, johon voit omalla toiminnallasi suoraan vaikuttaa. Se tarkoittaa sitä, että ulkopuolelta tulevat määrittelyt mitä tai miten sinun pitää muuttaa tai muuttua, eivät kanna pitkälle. Omista arvoista ja lähtökohdista kumpuavat muutostarpeet ovat kantavimpia. Sinun pitää itse pystyä kontrolloimaan tekemistäsi ja omia tavoitteitasi. Jos et voi vaikuttaa siihen itse, on hyvin epätodennäköistä, ettet tavoitetilaa myöskään saavuta.
Keskity siihen, että tavoitetilaa kohti on helppo lähteä konkreettisen tekemisen kautta. Pieniä arjen tapoja muokkaamalla.
3. Yksityiskohtaisesti aistittava ja mahdollisimman konkreettinen. Mieti ja visualisoi miltä näyttää, kuulostaa ja tuntuu, kun olet saavuttanut oman tavoitteesi. Kuvittele mielessäsi se hetki, kun olet tavoitteesi saavuttanut. Tämä voi tuntua vaikealta, mutta muutaman kerran harjoittelun jälkeen tuo kuva mieleen piirtyy vahvana. Tässä kohtaa voit vielä miettiä, miksi tuo tavoitetila on sitä mitä haluat saavuttaa. Vahvista sitä tunnetta ja samalla vahvistat omaa motivaatiotasi. Mieti millainen vointisi on kun olet saavuttanut haluamasi tilanteen? Miltä tuntuu? Mitä teet? Millä tavalla toimit? Minkälainen on unelmapäiväsi tuolloin?
” Urheilumaailma usein tähtää johonkin tietyn kisan huippusuoritukseen, samaa ei voida soveltaa normaaliin elämään.”
4. Tulisiko tavoitteesi saavuttamiselle asettaa päivämäärä? Tätä olen pohtinut paljon. Urheilumaailma usein tähtää johonkin tietyn kisan huippusuoritukseen, samaa ei voida soveltaa normaaliin elämään. Iso kysymys onkin, että millä tavalla haluaa voida joka päivä ja elää omaa elämäänsä jatkuvasti – ei vain kolmen kuukauden päästä. Aikataulutuksesta voi olla hyötyä toki yksittäisten tapojen oppimisessa ja parantamisessa. Periaatteessa johonkin aikarajaan sidottu tavoite on hyvä toiminnan ja tekemisen ohjaaja. Asia ei jää roikkumaan vaan toimeen on helpompi tarttua. Toisaalta elämän perusasioiden harjoittelu ja vieminen arkeen on jatkuva prosessi. Mitä siis pitäisi aikatauluttaa? Mielestäni arjen tapamuutoksessa ja elämän hallinnassa aikataulutus sopii pieniin osatavoitteisiin erinomaisesti. Ja kun nämä pienet osatavoitteet toteutuvat yksi kerrallaan, elät elämääsi ilman jatkuvaa stressiä ja pienet muutokset tuntuvat helpolta tehdä.
Mielestäni opeteltaessa uutta elämäntapaa voisi olla hedelmällisempää miettiä ensin kokonaiskuvaa. Kirjaa ylös asioita tai vaikkapa kertomus itsestäsi ja omasta arjestasi, minkälainen haluaisit sen olevan. Sen jälkeen yksittäisten arjen tapamuutosten tarkempikin aikatauluttaminen toimii paremmin.
Ole armollinen itsellesi ja nauti saavuttamastasi. Kaikki tekemäsi on eteenpäin. Kaikki saavuttamasi vie sinua lähemmäs tavoitetilaasi. Jos et ole asettamaasi päivämäärään mennessä saavuttanut osatavoitteitasi, niin tarkastele mitä hyvää on jo saavutettu, nauti siitä ja jatka eteenpäin kohti uutta tarkastelupistettä.
” Mistä tarkalleen ottaen tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi?”
5. Testattavissa oleva. Tämä on vaikein asia isoissa elämän kokonaisuuksiin liittyvissä asioissa. Mistä tarkalleen ottaen tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi? Mitä asioita tapahtuu, kun saavutat sen? Mikä on elämässäsi eri lailla, kun olet saavuttanut tavoitteesi? Isoissa kokonaisuuksissa on tärkeää ”nähdä” lopputulema”. Osatavoitteilla sen rakentaminen on helpompaa ja henkisesti kevyempää. Oman tilanteen testausta voisi toteuttaa yllä mainitun oman tarinan kautta säännöllisin väliajoin. Pysähdy oman tarinan ja tavoitetilan äärelle ja mieti missä vaiheessa tuon ihannetilan saavuttamista olet.
Eli loppujen lopuksi kyse on kuitenkin siitä, miten löydät itsellesi tavan elää arkea omien arvojesi mukaisesti. Projektiajattelu ei toimi omaa arkea elettäessä ja siksi on tärkeää miettiä omaa terveyttä ja hyvinvointia jatkuvana kokonaisuutena. Tilanne elää koko ajan ja tavoitetilakin muuttuu oman elämäntilanteen mukaan. Keskity ”näkemään” se minne haluat mennä ja osatavoitteilla eli arjen pienillä tapamuutoksilla pääset päivä päivältä lähemmäksi tuota tavoitetilaa.
Marko Pirhonen