Lapsuuden vaikutus tapoihimme

Tässä blogissa tuon esiin ajatuksiani lapsuuden vaikutuksesta tapakäyttäytymiseemme ja aikuisena tehtäviin valintoihimme. Lapsena ja nuorena luomme minäkuvan itsestämme, mallit parisuhteesta ja itsestämme ryhmän jäsenenä sekä tavat miten arjessa toimimme ja teemme valintoja

“Jos kotona ei kannusteta esimerkiksi liikkumaan, on vanhempana vaikeaa kokea se tärkeäksi ja merkitykselliseksi”. 

Vanhempien esimerkki ja tuki on tärkeää, sekä suhtautumisessa liikuntaan, että koskien ruokailutottumuksia. Lapsi muodostaa varhain käsitystään maailmasta ja itsestään kotikulttuurin, vuorovaikutussuhteiden sekä vanhempiensa arvojen ja asenteiden kautta. 

Ihminen myös usein määrittää itsensä lapsuudessa – ”Olen aina ollut pyöreä!”, ”Olen aina ollut huono liikunnassa ja liikkumaan, olen kömpelö!” Näistä ajatuksista on vaikea päästä myöhemmin eroon ja se vaatii paljon työtä ja harjoittelua. Ja niitä samoja uskomuksia pitää helposti myös “suojana” ja selityksenä haasteiden edessä.

Kodin merkitys näkyy esimerkiksi siinä, miten kotona on suhtauduttu ruokaan. Onko ruokaa käytetty palkitsemiseen tai lohduttamiseen? Onko ruokailu ollut ”lautanen tyhjäksi”-tyyppisesti pakottamista, jolloin suhde ruokaan saattaa alkaa vääristymään jo varhain. 

Vanhempien vaikutus lapsen ajatteluun ja asenteisiin on merkittävä. Lapsi oppii jo varhain kotoa suurimman osan terveyteen liittyvistä toimintamalleista. Erityisesti äidin esimerkki vaikuttaa motivoivasti esimerkiksi ruokailutottumuksiin, hyvässä ja pahassa – lohduttautuminen ruoalla on usein kotoa opittu malliOn yllättävää, että tutkimusten mukaan myös jopa isovanhempien vaikutus tupakoinnin aloittamiseen on merkittävä (http://www.hs.fi/tiede/a1453260314707). Siksi mielestäni meidän jokaisen olisi hyvä tunnistaa noita negatiivisiä asenteita, ajatuksia ja toimintamalleja terveyteen liittyen. Emme saa suhtautua välinpitämättömästi siihen miten terveydestä lapsille puhumme ja miilaista esimerkkiä näytämme omalla toiminnallamme.

“Lapsuudenmuistot ovat sellaisia, joita pitää raahata mukanaan koko elämänsä ajan”. Hans 6v.

Monet meistä tunnistavat syövänsä tunteisiin ja koetun tunteen pohjalta. Tunnesyömisen taustalla voi olla lapsuudesta opittua käyttäytymistä. Esimerkiksi lapsen ollessa surullinen tai hän on loukannut itseään, hänelle voidaan antaa jokin herkku, jotta hänelle tulisi parempi mieli. Mikäli näin toimitaan toistuvasti kun lapsi itkee tai on surullinen, hän ei opi käsittelemään negatiivisia tunteita, vaan oppii tukahduttamaan ne syömällä. Sama malli siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen ja aikuisena henkilöllä voi olla paljon käsittelemättömiä asioita, joista aiheutuneet negatiiviset tunteet on hoidettu syömällä. Lapsuuden kodin tuoreen pullan tuoksu voi muistuttaa turvallisuudesta ja aikuisuudessa pullan syönnillä voidaan hakea helpotusta turvattomuuden tunteeseen.

Menneisyyden kokemukset voivat aiheuttaa ihmiselle erilaisia käyttäytymismalleja, joiden mukaan hän tiedostamattaan toimii aina tietyn tunteen ottaessa vallan. Käsittelemätön kokemus saattaa säilyä alitajunnassa ja ohjata henkilön käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Mikäli esimerkiksi surun ja pelon tunteet on aina tukahdutettu syömällä, tästä käyttäytymismallista on todennäköisesti vaikea päästä eroon tunnistamatta ongelmaa ja tarvittaessa poistamatta taustalla vaikuttavaa syytä.

Siksi uskon, että painon pudottaja, joka sanoo: “olen aina ollut ylipainoinen” ja “olen kokeillut jo kaikkea” ja “tiedän mitä pitäisi tehdä”, ei monasti ole ollenkaan itse kuskin paikalla oman painonsa suhteen. Taustalla voi olla valtava määrä patoutuneita tunteita ja jo kotoa opittuja “vääriä” käyttäytymismalleja, jotka pitäisi ensin tunnistaa, hyväksyä ja vielä oppia uusia malleja reagoida erilaisiin tunteisiin. Vasta sitten tuloksekas ja pysyvämpi painon hallinta voi mielestäni onnistua. 

Pohdittavaa:

Mieti omaa kasvuhistoriaasi omiin tavoitteisiisi liittyen – mitkä tekijät lapsuudessasi ja nuoruudessasi ovat voineet vaikuttaa tapoihisi? Mieti erityisesti tunnepuolta tapaan liittyen?

Mieti omia lapsiasi. Millaisen mallin ja asennoitumisen annat heille arjen terveellisiin tapatottumuksiin liittyen?

Marko Pirhonen

Jaa artikkeli: