Tuntuuko sinusta siltä, että teet vain työtä ja energiaa riittää juuri ja juuri työvelvollisuuksiin? Et ole yksin tällaisessa tilanteessa. Moni tuntee, että työ- ja yksityiselämän tasapaino on sekaisin. Mutta miten tasapainottaa elämää työn ja vapaa-ajan välillä? Miten saada itsestään edelleen hyvä työpanos, mutta jaksamista ja aikaa riittäisi myös muihin tärkeisiin elämän osa-alueisiin? Onko se enemmän kuin vain viikoittaisen salikäynti tai jumppatunti? Mikä toimii juuri sinulle, kun pohdit vaikkapa työn ja kodin rajoja etätyössä?
Kun kamppailet löytääksesi tasapainoa työn ja kotielämän välillä, olo voi alkaa tuntua ylikuormitetulta ja ylityöllistetyltä. Mutta sen ei sitä tarvitse olla…
Käydään seuraavaksi läpi terveellisen ja epäterveellisen työ- ja muun elämän tasapainoa ja keinoja, joista voit löytää parempia tapoja hallita molempia.
Mitä työ- ja yksityiselämän tasapaino tarkoittaa?
Terveellä työ- ja yksityiselämän tasapainolla tarkoitetaan hyvän ja itselle sopivan, jopa ”harmonisen” suhteen ylläpitämistä työn ja henkilökohtaisen elämän välillä. Siihen kuuluu ajan ja energian tietoinen hallinta sekä ammatillisten, että henkilökohtaisten vaatimusten täyttämiseksi. Muistaen kuitenkin myös asettaa korkealle oma hyvinvointi. Ihanteellisessa maailmassa tämä menisi niin, että työn jälkeen voisit käyttää aikaa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita. Tämä voi tarkoittaa ajan viettämistä ystävien ja perheen kanssa tai harrastusten parissa.
Käytännössä edellä mainitun kaltaisia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi:
Rajojen asettaminen: Selkeiden rajojen asettaminen työn ja yksityiselämän välille määrittelemällä tietyt työajat ja erottamalla työhön liittyvät tehtävät henkilökohtaisesta elämästä.
Ajanhallinta: Tehtävien tehokas organisointi ja priorisointi, suunnittelu. Varmista, että varaat riittävästi aikaa työtehtäviin, sekä henkilökohtaisiin harrastuksiin, kuten ajan viettämiseen perheen kanssa, harrastuksiin tai henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Stressinhallinta: Stressitasojen hallinta, esimerkiksi säännöllisen liikunnan harjoittaminen, taukojen pitäminen ja irrottautuminen työhön liittyvistä toiminnoista tarvittaessa tai tietoisen läsnäolon harjoittelu.
Joustavuus: Resilienssi eli kyky mukautua ja mukauttaa aikataulujasi odottamattomien olosuhteiden tai henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Ja sietää sitä epävarmuuden ja hallinnan menettämisen tunnetta paremmin.
Miksi työ- ja yksityiselämän tasapaino on niin tärkeää?
Aivan kuten vaikkapa ruokavaliossasi, pysyäksesi terveenä ja energisenä pitkällä aikavälillä, tarvitset monipuolisuutta ja vaihteluakin. Kun on kyse työ- ja yksityiselämän tasapainosta, sinun olisi hyvä olla sopivasti aktiivinen ja toisaalta olisi tärkeää levätä. Monella tuntuu olevan taipumus langeta ansaan ja uskoa, että voit olla tuottava koko ajan. Tai, että kahdeksan tunnin työpäivä vastaa kahdeksan tunnin tuotosta. Tämä on kuitenkin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, suurimmalle osalle. Lisäksi jatkuvalla ylityöllä on pitemmän päälle kielteisiä seurauksia sekä työntekijöille, että myös työnantajille.
”Työnarkomaanit” ja ne, joille oman hyvinvoinnin hoitaminen on jatkuva haaste jaksamisen tai koetun ajanpuutteen vuoksi, ovat suuressa vaarassa sairastua väsymykseen, uupumukseen ja stressiin liittyviin terveysongelmiin.
Huono työ- ja yksityiselämän tasapaino voi aiheuttaa sen, että tehdään enemmän tunteja, mutta ollaan vähemmän tuottavia.
Millainen on epäterveellinen työ- ja yksityiselämän tasapaino?
Epäterveellinen työ- ja yksityiselämän tasapaino syntyy, kun työstä tulee ylivoimaista ja se menee henkilökohtaisen elämän edelle. Se voi johtaa kielteisiin seurauksiin hyvinvoinnille. Joitakin merkkejä epäterveellisestä työ- ja yksityiselämän tasapainosta voivat olla:
Jatkuva ylityö: Teet säännöllisesti ylipitkiä päiviä, se on arjessasi jopa ”normaali” tilanne, mukaan lukien ehkä jopa viikonloput ja lomat. Ilman riittävää aikaa lepoon, rentoutumiseen tai henkilökohtaisiin aktiviteetteihin
Laiminlyöt henkilökohtaista elämääsi: Henkilökohtaisten suhteiden, harrastusten ja vapaa-ajan aktiviteettien uhraaminen liiallisten työvaatimusten vuoksi
Työuupumus: Kroonisesta stressistä ja työperäisistä paineista johtuva fyysinen, henkinen ja emotionaalinen uupumus
Oman hyvinvoinnin sivuuttaminen: liikunnan, riittävän unen, terveyttä tukevan ravitsemuksen ja vapaa-ajan priorisoimatta jättäminen, mikä johtaa fyysisen ja henkisen terveyden heikkenemiseen takuuvarmasti
Kiristyvät ihmissuhteet: Vaikeudet ylläpitää terveitä suhteita perheeseen, ystäviin ja rakkaisiin työhön liittyvien sitoumusten vuoksi
Tietenkin tulee muista, että terveellisen työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttaminen voi olla hyvin erilaista kahden henkilön välillä yksilöllisistä olosuhteista, työn kuvasta, työtehtävästä ja mieltymyksistä riippuen. On tärkeää löytää tasapaino, joka toimii oikeasti juuri sinulle.
Kysy itseltäsi kuitenkin kysymys: ”Jaksanko näin myös 3, 5 tai 10 vuoden päästä?”
Merkkejä epätasapainoisesta työ- ja yksityiselämän suhteesta
Huonolla työ- ja yksityiselämän tasapainolla voi olla paljon suurempi ja kauaskantoisempi vaikutus kuin vain yhden liikuntakerran väliin jääminen tai huono ateriavalinta. Kuten aiemmin todettiin, sillä voi olla merkittäviä terveysriskejä.
Työ- ja yksityiselämän tasapaino vaikuttaa kaikkiin elämäsi osa-alueisiin. Ja kuten mainitsin, se näkyy eri tavoin eri ihmisille. Tässä on kahdeksan huonoon tasapainoon liittyvää ominaisuutta:
Työasiat pyörivät mielessä myös, kun et ole töissä. Niillä, joiden on vaikea vetää rajoja työn ja muun elämän välille, on suurempi riski uupumukseen.
Ihmissuhteesi – sekä työn sisällä että sen ulkopuolella – alkavat kärsiä. Saatat ärsyyntyä helposti työtovereiden kanssa ja etäinen rakkaiden kanssa.
Terveytesi reistailee, sairastelet usein. Sinulla on selittämättömiä kipuja ja särkyjä. Sinulla on vähän energiaa töiden jälkeen tai sinun on vaikea keskittyä töissä.
Kun et ole töissä, kaikki tuntuu tylsältä tai merkityksettömältä. Et vain halua tehdä mitään, ellei sinun tarvitse. Kieltäydyt usein kutsuista ja eristät itsesi ystävistäsi entisestään. Et innostu oikein mistään.
Käytät jopa rahaa henkilökohtaisten tehtävien tai kuntoilusi ulkoistamiseen. Pyykkisi, astiasi ja postisi kasaantuvat odottaen päivää, jolloin sinulla on ”aikaa” hoitaa niitä.
Sinulla on vaikeuksia ottaa vapaata, kun olet sairas, kuormittunut tai kun sinun on huolehdittava henkilökohtaisista asioistasi.
Et ”pysty” pitämään lomaa tai kasaantuneita ylitöitä pois.
Sinusta tuntuu aina, että riippumatta siitä, mitä teet, sinun pitäisi tehdä jotain muuta. Ajan myötä tämä läsnäolon ja suunnan puute johtaa usein jonkinlaiseen kriisiin. Kuinka sitten parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa?
Totuus on, että ei ole yhtä mallia tai reseptiä, joka sopisi kaikille. Paras tapa määrittää sinulle paras tasapaino on oppia tarkastelemaan itseään, tunteitaan ja reaktioitaan. Rehellisesti ja jopa armottomasti.
Tässä on 12 vinkkiä hyvään työ- ja yksityiselämän tasapainoon:
- Suunnittele etukäteen
Suunnittele työtä ja arkeasi yhdistääksesi työaktiviteetit vapaa-aikaan, sosiaaliseen elämään tai kuntoiluun. Jos huomaat, että sinulla on useita Teamspalavereja peräkkäin, kokeile osallistua niihin vaikka kävellen. Voit myös soittaa ulkona.
- Kehitä työn tekemisen malleja
Kokeile tehostaa työn tekemistäsi esimerkiksi hyödyntämällä Pomodoro-tekniikkaa, työskennelläksesi lyhyissä, etukäteen määritellyissä pätkissä. Estä kaikki muut häiriötekijät, jotta voit hyödyntää tuon ajan parhaalla mahdollisella tavalla.
- Aseta aikalohkot eri tehtäville
Määritä aika viestien tarkistamiseen (ja niihin vastaamiseen), aika kokouksiin ja aika henkisesti intensiivisen työn tekemiseen. Se auttaa ankkuroimaan nämä tehtävät aikoihin, jolloin olet henkilökohtaisesti tuottavampi.
- Lopeta työ tiettyyn aikaan
Kaikki aika mitä meillä on, menee johonkin. ja kun työskentelet kotoa, on vielä helpompaa antaa työn venyä omalle vapaa-ajalle. Päätä aika päivän töiden lopettamiselle ja vahvista sitä sammuttamalla työhön liittyvät laitteet, poistumalla työpisteeltä tai työpaikalta tai sopimalla jotain ihan muuta kalenteriin.
- Poista turhat häiriötekijät
Estä häiritsevät verkkosivustot, ilmoitukset keskittymisen varmistamiseksi. Jos mahdollista, rajoita työ yhteen laitteeseen ja siirrä puhelin kauemmaksi tai pois silmistä äänettömälle.
- Mene ulos lounaalle tai nauti lounasta työtovereiden kanssa
Vaikka työskentelisit kotoa käsin, voit mennä ulos lounastauolle tai olla yhteydessä kollegoihin. Tahdin muutos on virkistävää – ja tietysti muistuttaa sinua todella syömään jotain.
- Ota vapaata
Etätöissä tehdään usein töitä sairaana tai puolikuntoisena. Tilanteissa, joissa jättäisit menemättä toimistolle. Vapaa-aika, mukaan lukien sairausaika, henkilökohtainen aika, lomat ja suru, ovat kaikki tärkeitä tapoja varmistaa hyvinvointiasi.
- Etsi jotain, jota rakastat työn ulkopuolella
Jos sinulla on jotain, jonka tekemisestä olet innostunut töiden jälkeen, se helpottaa irrottautumista töistäsi tai työpäivän päättämistä ennalta määrättyyn aikaan. Harrastukset lisäävät energiaa ja elinvoimaa.
- Mieti oletko oikeasti siinä työssä, jota haluat tehdä
Jos työsi ei tunnu kiinnostavalta, innostustavalta, energisoivalta ja merkitykselliseltä, sinun olisi ehkä tarkasteltava, miten voisit muuttaa tekemääsi työtä tai tapaa, jolla teet sen. Vaikka työn ei tarvitse (eikä se täysin voikaan) tyydyttää kaikkia tarpeitasi edellä mainittujen seikkojen suhteen, pitäisi työn kuitenkin tarjota tyydytystä ja positiivista fiilistä. Tietenkin taloudelliset vaateet ja haasteet elämässä vaikeuttavat monella työn vaihtamista.
- Puhu esimiehesi kanssa
Huonoa työ- ja yksityiselämän tasapainoa pahentaa usein pelko siitä, että et tekisi tarpeeksi. Esimiehesi kanssa puhuminen voi auttaa sinua priorisoimaan ajankäyttöäsi. Jos tehtävää on aidosti liikaa, voi olla aika puhua lisäresurssien hankkimisesta tai tiettyjen tehtävien siirtämisestä. Tietenkin esimiessuhteen ja työpaikan toimintakulttuurin tulee olla kunnossa ja esimiehen tilanteen tasalla sekä toimintatapojen, että voimavarojen riittävyyden suhteen.
- Hanki keskusteluapua matalalla kynnyksellä
Jos tunnet olevasi hyvin kuormittunut, keskustelu ammattilaisen kanssa voi olla korvaamatonta. Psykologi, valmentaja tai coach voi kysyä oikeita kysymyksiä ja sitä kautta auttaa sinua oivaltamaan ja tunnistamaan muutosmahdollisuudet sekä mitkä muutokset vaikuttaisivat eniten ja miten pääset alkuun.
- Aloita pienestä
Tuttuakin tutumpi ohje. Muista, että todennäköisesti, työtapasi ja -tottumuksesi ovat rakentuneet ajan myötä, eivätkä ne muutu yhdessä yössä. Liian suuri kertamuutos (esimerkiksi vähennät illan ruutuajan minimiin) vain turhauttaa, koska palaat väsyneenä seuraavana päivän vanhaan tapaan. Pidät todennäköisemmin kiinni uudesta tavasta, jos aloitat pienemmällä tavoitteella – esimerkiksi yhdellä viiden minuutin teknologiattomalla tauolla päivässä.
“Työskentele, jotta voit elää. Älä elä, jotta voit työskennellä.” – Tuntematon
Marko