Ajatteleminen on taito ja tapa

Ihmisten suhtautuminen asioihin rakentuu pitkälti uskomusten, ajatusten ja asenteen varaan.  Tutkimusten mukaan ihmisellä on noin 60 000-70 000 ajatusta päivässä ja luonnostaan niistä n. 80 % on negatiivisia. Kun heräät, mieli alkaa saman tien toteuttamaan päätehtäväänsä eli ajatuksia.

Ajatukset ja mielikuvat ovat mielen tuotoksia ja koska ihmisellä on taipumus uskoa omia ajatuksiaan -siitä mitä ajattelee, rakentuu todellisuus. 

Kuormittavimpia ovat arvostelevat ja negatiiviset ajatukset, koska ne vaikuttavat tunteisiin ja tapaan toimia eniten. Pahimmillaan ihminen saattaa seurata mielen neuvojaan sokeasti, vaikka ne olisivat huonojakin – eivätkä palvele hyvinvointia.

Se miten suhtautuu elämän tuomiin haasteisiin ja ongelmiin voi vaikuttaa suuressa määrin elämänlaatuun.

Toiveikkuuteen, ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin suuntaavalla lähestymistavalla voi löytää yllättäviäkin ratkaisuja pulmiin ja olla uudenlaisille toimintatavoille avoin. Mahdollisuuksiin keskittyvä asenne on jossain määrin luonteenpiirre, mutta sitä voi ja kannattaa opetella – omia ajattelun tapoja on mahdollista kehittää ja muuttaa. Se vaatii harjoittelua ja toistoja, samalla tavalla kuin mikä tahansa uusi tapa ja taito. Ratkaisuihin keskittyvässä ajattelussa ihminen tiedostaa, ja myös hyväksyy sen, mihin asioihin omalla toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa, ja mihin ei.

Meidän kannattaa olla murehtimatta liikaa sellaisia asioita, joille emme juuri nyt voi mitään. Menneessä ajassa saattaa olla asioita, joihin ei enää voi vaikuttaa. Niiden murehtiminen on turhaa, päätökset on tehty niillä tiedoilla ja taidoilla, joita silloin oli. Niistä kannattaa ottaa opiksi ja siirtää huomio nykyhetkeen. Toisaalta myöskään tulevan murehtiminen ei kannata, koska siihen voi, ainakin osittain omalla toiminnalla vaikuttaa.

Arjessa ratkaisujen hakeminen on aktiivista tekemistä ja oppimista, uuden näkökulman ottamista asioihin.

Tulevaisuutta rakennetaan tässä hetkessä

Tutkijat ovat todenneet muun muassa, että myönteiset tunteet saavat ihmisen huomaamaan enemmän mahdollisuuksia ympärillään. Ne tekevät hänestä joustavamman ja luovemman. Positiivisesti suhtautuva näyttää myös pysyvän monella tapaa terveempänä, selviää vastoinkäymisistä paremmin ja tarkastelee tulevaisuutta haastavissa elämän kohdissa toiveikkuuden näkökulmasta.

Tutkimukset puhuvat sinnikkyydestä positiivisuuden muotona. Siihen sisältyy sellaisia asioita kuin optimistisuus, mielekkyyden tunne, ulospäin suuntautuneisuus ja päättäväisyys. Niiden ansiosta sinnikäs pystyy puolustautumaan vastoinkäymisissä eikä mahdollisesti sairastu niin helposti – tai ainakin pärjää paremmin arjen haasteiden ja sairauksiensa kanssa.

Perusasenne elämään voi muuttua ajan mittaan ja siihen voi itse vaikuttaa. Omia ajatuksiaan on mahdollista muuttaa.

RATKAISUIHIN JA MAHDOLLISUUKSIIN SUUNTAAVAN, POSITIIVISEMMAN AJATTELUN HARJOITTELEMINEN ALKAA HAVAINNOIMISELLA:

  • Mitä minä oikeastaan ajattelen? Millaisia ajatuksia mielessä pyörii ja millaisiin ajatuksiin olen tykästynyt ja tottunut?
  • Mitä ajattelen itsestäni, toisista ihmisistä ja elämästä ylipäätään?

Opettele päivittäin huomaamaan yksi hyvä asia ja onnistuminen päivästäsi.

Kirjoita se ylös, esimerkiksi vihkoon tai kalenteriin, jotta voit halutessasi palata niihin myöhemmin.

Sari

 

Jaa artikkeli: