Elämäntapamuutoksen kompastuskivet – osa 2/3

Aloitin kolmeosaisen blogisarjan elämäntapamuutoksen haasteista kirjoittamalla ensimmäisessä osassa liian suuriin odotuksiin liittyen muutokseen. Tällä kertaa aiheena elämäntapamuutoksen kompastuskivistä on kiire. Edellisessä kirjoituksessani sivusin jo aihetta koskien tuloksen saavuttamisen kiirehtimistä. Tässä blogissa keskityn enemmän arjen ajankäytön haasteisiin ja koettuun ajanpuutteeseen, joka usein mainitaan suurimpana esteenä uusien elämäntapojen oppimiselle.

Kiire – “Kun ei mulla ole aikaa tehdä tälle nyt mitään!”

Arjen kiireitä pidetään syynä monen epäonnistuneeseen elämäntapamuutokseen. Ei ehditä liikkua tai tehdä ruokaa itse. Nukutaan liian vähän ja elämä stressaa. Eletään ruuhkavuosia ja lapset ovat pieniä. Erittäin suuria haasteita, kyllä. Mahdottomia ratkaista? Ei.

Patenttiratkaisua ei kuitenkaan ole. Jokaisen arki on omansa kaltainen, ei ole sellaista ratkaisua, joka sopii varmasti kaikille. Koettu ajanpuute on tunteena aito. Kukaan ei ulkopuolelta voi sanoa, ettei sinulla voi olla kiire. On kuitenkin hyvä miettiä, onko koettu sama kuin todellisuus. Suomalainen kuitenkin viettää esimerkiksi television ääressä keskimäärin kolme tuntia päivässä (lähde: Finnpanel).

Elämässä on vaiheita ja tilanteita, joissa ihminen saattaa menettää oman ajankäyttönsä hallinnan ja elämä on selvitymistaistelua. Tilapäisenä tällaisia tilanteita tulee jokaisen eteen, mutta jatkuvana aiheuttaa valtavasti terveydellisiä haasteita. Ajanhallinta on myös elämänhallintaa.

“Asenne  ratkaisee paljon myös ajanhallinnan kehittämisessä, kuten kaikessa omaan terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä”

Omaan ajankäyttöön voi suhtautua kuin mihin tahansa taitoon, myös sitä voi opetella ja kehittää. Usein, viitaten edellisen tekstin kiireeseen saavuttaa tuloksia, ongelma ja haaste ulkoistetaan. Palkataan vaikkapa valmentaja tekemään ajankäytölle suunnitelma esimerkiksi kunnon ja painonpudotuksen suhteen. Tilanne on monella tavoin haastava, sillä suunnitelma voi olla hyvinkin kuulostaa tällaiselta: aamulenkki joka aamu, kuntosali 5-6 x vko, ei saa syödä tätä, syö vain tuota, nuku 8-9 h yössä, vältä stressiä… Hyviä ohjeita, varmasti.

Mutta miten saat ne omaan arkeesi kun siellä ei tuntunut olevan tilaa edes sille kävelylenkille?

Mieti siis mihin sinun aikasi kuluu. Tee vaikka lista peruspäivästäsi ja kirjaa ylös mihin se 24h/1440min oikein kuluu. Näin saat otteen niistä aikarosvoista, joita jokaisella arjessa on.

Seuraavaksi voit pohtia mistä voit oman terveytesi parantamiseksi luopua. Miten hyödyntää aikaa paremmin? Tehdä perheen yhteisiä juttuja liikunnallisemmin? Tehdä ruokaa yhdessä? Osallistaa lapsia ruoanlaitossa? Katsoa vähemmän televisiota? Oppia sanomaan “Ei!”….

Kaikki aika mitä meille annetaan kuluu johonkin. Jos vähennät television katselua 30 minuuttia päivässä, se tekee viikossa 3,5 tuntia…

Vinkkejä pohdintaan:

1.      Mieti, onko tunne kiireestä sama kuin todellisuus.

2.      Täytä ajankäytön päiväkirjaa ja mieti missä aikavarkaat ovat?

3.      Mieti omaa ajankäyttöäsi – mistä voit oikeasti luopua ja miten hyödynnät arjen mahdollisuudet?

4.      Tee itsellesi suunnitelma, pyri löytämään tapoja, joilla saat yleistä aktiivisuutta lisättyä arkeesi ja käytettävissä olevaan aikaasi. Ole realistinen, mutta päättäväinen.  

Kuten muussakin arjen tapamuutosten tekemisessä, keskity toimintaan. Laadi suunnitelmasi toiminnan varaan – vain tekemällä saat aikaan muutosta. Rakenna muutos aina lähtökohtaisesti realistisista, oman arkesi mahdollisuuksista.

Marko Pirhonen

Jaa artikkeli: