Elämäntapamuutoksen kompastuskivet – osa 3/3

Elämäntapamuutoksen kompastuskivien kolmannessa osassa käsittelen muutoksen hankaluutta. Se on mielestäni erittäin merkittävä syy epäonnistuneisiin tapamuutoksiin. Teet asioita, jotka eivät ole määrätyllä tavalla luonnostaan mielekkäitä, ja jotka ovat vaikeita ja stressaavia sekä arjen haasteisiin suhteutettuna ylimitoitettuja. Tapojen muuttamisessa täytyy jossain määrin tehdä asioita, joita et ole tehnyt aiemmin, mutta epämiellyttäviä sinun ei ole onnistumisen varmistajina todellakaan pakko tehdä.

Hankaluus – “En mä jaksa tätä jatkuvaa stressiä siitä, mitä mä saan ja mitä en saa tehdä!”

Kaikki tuntevat esimerkiksi lihaskuntoharjoittelun moninaiset hyvät vaikutukset ja tehokkuuden lihasten toimintakyvyn parantamisessa. Miksi kaikki eivät sitten käy vaikkapa kuntosalilla? Kaikki tuntevat kestävyysharjoittelun sydäntä vahvistavan vaikutuksen. Mikseivät kaikki lenkkeile tai käy hiihtämässä? Siksi, että meillä on kaikilla omat mieltymyksemme ja intohimomme liikunnankin suhteen. Siksi, että jokaisen muutosprosessi on omansa kaltainen.

Jos et ole saanut koskaan vaikka siitä kuntosalista hyviä fiiliksiä ja kokemuksia, on vaikeaa innostua ajatuksesta lähteä sitä tekemäänkään. Vaikka järki sanoo tai sinulle käteen tulostettu ohjelma sanoo:”Kuntosalille!”. Voit siitä tietenkin innostua ajan kanssa, tottakai. Mutta ehkä edellisen kaltaisessa tilanteessa kannattaa aluksi hakea niitä hyviä fiiliksiä vaikka kaikille mahdollisesta kävelystä, uinnista tai vaikka pyöräilystä. Ja myöhemmin sitten hyvän opastajan kanssa tutustua kuntosalimaailmaan rauhassa ja avoimin mielin. Muista, että kyseessä on nyt tapojen muuttaminen. Ei kaikki arjen tottumukset kerrallaan myllertävä lyhytkestoinen projekti.

Ravitsemukseen liittyvät muutokset ovat monesti raskaita ja hankaluuksia arkeen aiheuttavia.

Esimerkiksi muodikkaan gluteiinittoman ja maidottoman ruokavalion kaltaisen tai vastaavan, paljon kieltoja sisältävän, “määräyksen” haasteena elämäntapamuutoksen näkökulmasta on nimenomaan sen mukanaan tuomat hankaluudet perusarkeen. Joudut kerralla laittamaan kokonaan uusiksi ruokakaapit, tehtävät ruoat, ravintolassa syötävät ruoat, kauppalistat, tutut reitit kaupassa ja lista kielletyistä ruoka-aineista on pitkä. Jos edellä mainittu rajoittaminen on terveyden kannalta välttämätöntä, se tietenkin on pakko jotenkin tehdä.

Perusajatus voi olla hyvä, ja joissain tapauksissa perusteltukin, mutta toiminnan tasolla se voi aiheuttaa liikaa hankaluuksia kerrallaan, jolloin riski tapamuutoksen epäonnistumiselle kasvaa merkittävästi. Voisiko em. ruokavaliota, jos sitä halutaan toteuttaa, lähteä rakentamaan osissa? Sinun todellisten voimavarojesi mukaan? Yksi tai kaksi asiaa kerrallaan? Me ihmiset olemme perusluonteeltaamme sellaisia, ettemme tee kovin kauaa asioita, jotka ovat hankalia ja vaikeita.

Onnistuneen elämäntapamuutoksen olisi siis oltava pitkäjänteistä, mahdollisimman arjen tasolle vietyä, jossain määrin jopa helppoa.

Vinkkejä pohdintaan:

1. Asennoidu muuttamaan asioita pysyvämmin, mieti miksi haluat muutosta ja mitä se sinulle tuo? Hyvässä ja pahassa.

2. Jotta uudet tavat istuvat osaksi pysyvämpää tapaa elää terveellisempää elämää, niiden tulee toistua riittävän usein ja riittävän kauan.

3. Valitse muutoksen kohteeksi pieniä asioita, jotka vievät sinua kohti tavoitettasi. Siksi mieti muutoksia, jotka sopivat omaan tilanteeseesi parhaiten juuri nyt. Keskity niihin ja lisää haastetta voimavarojesi ja kehittymisesi mukaan.

Sinulla on ne tavat, jotka itse valitset. Voit myös valita muuttaa niitä. Muutos täytyy kuitenkin aina itse tehdä. Asiat harvoin muuttuvat itsestään toivottuun suuntaan.

Marko Pirhonen

Jaa artikkeli: