Plastiikkakirurgi Maxwell Maltz huomasi 1950-luvulla mielenkiintoisia toimintamalleja potilaillaan.
Leikkauksen jälkeen hänen potilaillaan meni noin 21 päivää tottua vaikkapa uuteen nenään tai kasvojen muotoon. Hän kirjoitti kokemuksistaan ja totesi, että vie VÄHINTÄÄN 21 päivää oppia uusi tapa.
1960 Maltz julkaisi kirjan nimeltä Psycho-Cybernetics näistä huomioista ja muista ajatuksistaan liittyen tapojen muutokseen. Kirjaa myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta. Ja siitä tulikin aikamoinen ongelma tapojen muuttamisen tulkintoihin ja ymmärtämiseen liittyen.
Kirjan jälkeisinä vuosikymmeninä tuo teos ja Maltzin huomiot ovat vaikuttaneet melkein jokaiseen “näin autat itseäsi”- toimijaan. Ja kuin tutussa leikissä “Rikkinäinen puhelin” asiasisältö muuttui ja unohdettiin, että Maltz sanoi, että ”vähintään 21 päivää” ja se kääntyi muotoon ”vie 21 päivää muodostaa uusi tapa.”
Siitä lähtien – edelleenkin, nostetaan esiin, että tapojen muodostuminen vie 21 päivää. Ja tätä lukua esitetään tilastollisena faktana.
” Kun tarpeeksi moni sanoo jotain tarpeeksi usein – kaikki muut alkavat uskoa siihen.
On tietenkin ymmärrettävää miksi myyttinen “21 päivää” on levinnyt niin tehokkaasti. Aikajana on riittävän lyhyt ollakseen innostava ja helpon tuntuinen, mutta toisaalta riittävän pitkä ollakseen uskottava. Elämä uusiksi vain kolmessa viikossa – ketäpä se ei puhuttelisi? Maltzin johtopäätelmä oli kuitenkin vain huomio, ei tutkittu fakta. Hän korosti sitä, että 21 päivää oli minimiaika oppia uusia tapoja.
”Mikä on siis tieteellisesti tutkitusti oikea vastaus?
Kuinka kauan kestää uuden tavan muodostuminen? Netä kuinka kauna kestää pästä eroon huonosta tavasta? Mitä tiede sanoo aiheesta? Ja mitä se käytäntöön vietynä tarkoittaa?
Kirjoitin aiemminkin blogissani (linkki) University College of Londonin psykologi Phillippa Lallyn (European Journal of Social Psychology, 08/2009) tutkimuksesta. Hän ryhmineen tutki kuinka kauan oikeasti kestää tavan muodostuminen aivoissamme.
Osa koehenkilöistä valitsi yksinkertaisia tapojen kuten “juon pullon vettä lounaalla”. Osalla tavat olivat haastavampia kuten “juoksen 15 minuuttia ennen lounasta”. Tutkimusjakson lopussa tutkijat analysoivat data määritelläkseen kuinka kauan osallitujilta kesti uuden toiminnan muodostuminen automaattiseksi eli tavaksi arjessa.
”Kestää keskimäärin yli kaksi kuukautta, jotta uudesta toiminnasta tulee automaattista.
66 päivää tarkalleen ottaen. Vaihtelu on tietenkin yksilökohtaista riippuen harjoiteltavasta tavasta, henkilöstä itsestään ja olosuhteista. Lallyn tutkimuksessa uuden tavan muodostuminen vei 18 – 254 päivää.
Toisin sanoen, jos haluat suunnitella ja asettaa omia tavoitteitasi mahdollisimman realistisesti ja asianmukaisesti – sinulta vie todennäköisesti aikaa mitä tahansa kahden ja kahdeksan kuukauden välillä.
Toinen mielenkiintoinen havainto tutkimuksessa oli, että “yhden mahdollisuuden käyttämättä jättäminen ei vaikuttanut olennaisesti tapojen muodostumisprosessiin”. Eli ei haittaa vaikka joskus muutosprosessi menee pain mäntyä.
”Tapojen muutos ei ole kaikki tai ei mitään- prosessi.
Ennen kuin lannistut täysin käyn läpi kolme asiaa, jotka saavat tutkimustulokset kuulostamaan itseasiassa aika innostavilta.
- Älä masennu, jos vaikka kokeilet jotain uutta muutaman viikon ajan ja se ei vielä onnistu tai ehdi muodostua tavaksi. Se vaan kestää hieman kauemmin kuin ehkä haluaisit. Älä ole itsellesi liian Ankara jos 21 päivää ei olekaan tarpeeksi pitkä aika. Keskity arjen pieniin, päivittäisiin tekoihin ja toistoihin. Keskity matkaan – älä päämäärään (linkki)
- Sinun ei tarvitse onnistua täydellisesti. Anna itsellesi lupa tehdä virheitä, opi niistä. Sillä nyt tiedät, että yksi tai kaksi takaiskua eivät vaikuta pitkällä aikajänteellä negatiivisesti tavan muutokseen juuri mitenkään. Tee suunnitelmia takaiskujen varalle ja pääset saman tien taas takaisin raiteille.
- Keskittymällä pitempään aikajänteeseen voi auttaa sinua ymmärtämään, että tapojen muutos ei ole tapahtuma tai projekti vaan prosessi. Et ikävä kyllä voi etukäteen päättää, kuinka kauan tavan oppiminen kestää. Unohda siis ”Tää vie sen 21 päivää!”- ajattelu. Vaali ja sitoudu prosessiin.
Näiden asioiden ymmärtäminen helpottaa ja tekee odotuksista hallittavampia. Se myös helpottaa keskittymistä pieniin ja vähittäisiin muutoksiin ja parannuksiin arjessa. Sen sijaan, että stressaisit itseäsi ajatuksella, että kaikki pitää parantaa kerralla.
“Innostus on yleistä, sitoutuminen harvinaista!
Itse asiassa sillä kuinka kauan tavan muuttaminen kestää ei ole edes suurta merkitystä. Menee siihen 30 tai 100 päivää, sinun pitää tehdä sen eteen töitä joka tapauksessa. Ainoa tapa päästä uuteen 100 päivän päästä on aloittaa päivästä numero yksi. Unohda siis numerot, keskity tekemiseen.