Mitä melatoniini on?

Valmennuksissa esitetään usein kysymyksiä liittyen melatoniiniin; mitä se on ja miten se vaikuttaa? Monet ihmiset käyttävät melatoniinia nukahtamisen tukena.

Melatoniini on käpyrauhasesta verenkiertoon vapautuvaa, unta tahdistavaa hormonia, joka vie aivoille toistuvaa yön ja päivän signaalia.

Melatoniinia erittyy elimistössä hämärän laskeuduttua ja yöllä, sen erittymiseen vaikuttaa vuorokaudenaika ja valon määrä. Uneen valmistautuessa ja unen aikana melatoniini ilmoittaa aivoille ja elimistölle selkeän viestin ja käskyn:– On pimeää. –Nyt on yö. –On aika ryhtyä nukkumaan. Makuuhuoneen onkin hyvä olla pimeä, jotta melatoniini tuotanto pääsee tapahtumaan.

Melatooniini vaikuttaa tällä tavoin nimenomaan nukkumisen ajoitukseen – se ei niinkään auta unen aikaansaamiseen, kuten usein luullaan.  Nukkumisen aikana elimistön melatoniinipitoisuus yöllä ja aamun koittaessa hitaasti vähenee ja kun valo tavoittaa silmien kautta aivot, melatoniinin eritys päättyy.

Tulee muistaa, että nukahtamista ja unta tukevat valveajan toimet ovat: säännöllinen ja monipuolinen syöminen, riittävä palautuminen ja liikunta sekä myös yleinen tyytyväisyys elämään.

On kuitenkin tilanteita, jolloin melatoniinilisän käyttöä voi harkita.

Melatoniinin määrän keinotekoinen nostaminen huippuun lyhytaikaisesti on järkevää esimerkiksi silloin, kun matkustaa aikaerovyöhykkeiden yli tai tekee työtä, mikä altistaa tiheästi aikaerorasitukselle. Myös vuorotyöläinen saattaa hyötyä melatoniinin käytöstä satunnaisesti. Keinotekoisen melatoniinin ansiosta aivot huijataan uskomaan, että on tullut yö ja tämä merkitsee unen aloitushetkeä. Pitkäaikaisessa käytössä melatoniinin hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä.

Melatoniinin tuotantoa heikentävät mm. stressi ja alkoholi. Myös iän myötä sen tuotanto elimistössä vähenee, jolloin luonnollinen melatoniinmäärä ei välttämättä riitä unen alkamiseksi.

Melatoniinia on saatavana lyhyt- ja pitkävaikutteisina valmisteina. Vaikka molemmissa on melatoniinia, ne toimivat elimistössä eri tavoin ja niitä käytetään erilaisiin tarkoituksiin.

Lyhytvaikutteisen melatoniinin vaikutus kestää elimistössä pari tuntia nukahtamisen jälkeen, ja se sopii lähinnä aikaeron aiheuttaman rasituksen ja nukahtamisen ajoittamiseen.

Pitkävaikutteinen melatoniini vapauttaa melatoniinia hitaasti ja jäljittelee näin elimistön omaa hormonieritystä. Sen sanotaan sopivan hyvin ikääntyneille, joiden oman elimistön melatoniinin tuotanto on hiipumassa ja uni katkeilee pitkin yötä. Säännöllisesti käytettynä ja oikean aikaan otettuna pitkävaikutteinen melatoniini voi auttaa normalisoimaan uni-valverytmiä.

Melatoniini on yleensä varsin hyvin siedetty lyhytaikaisessa käytössä. Sen tavallisimmat haitat ovat ajoittainen päänsärky, heitehuimaus, pahoinvointi ja ohimenevä uneliaisuus.

On muistettava, että melatoniinin yhteisvaikutukset erilaisten lääkkeiden kanssa on otettava huomioon ja keskusteltava käytöstä aina lääkärin kanssa.

 

 

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email