Vuorovaikutustilanteissa toimit usein opittujen ja automatisoituneiden tapojesi mukaan.
Se, kuinka yleensä toimit ja kommunikoit erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, on hyvin paljon totuttua ja opittua reagointityyliäsi. Kokemukset, joita sinulle on syntynyt lapsuudestasi saakka erilaisista vuorovaikutustilanteista, ohjaa pitkälti sitä tapaa, kuinka ilmaiset ajatuksiasi ja mielipiteitäsi ja kuinka osaat pitää puoliasi erilaisissa ristiriitatilanteissa. Temperamenttityylisi vaikuttaa taipumukseesi reagoida ihmisten seurassa eli oletko luontaisesti ulospäinsuuntautunut ja avoin jakamaan ajatuksiasi ja kokemusmaailmaasi vai vetäydytkö herkemmin sivustaseuraajan rooliin ja pidät mielipiteesi sisälläsi. Tietysti myös se, missä roolissa olet vuorovaikutustilanteissa, kuten vanhempana, esimiehenä, alaisena tai lapsena, vaikuttaa tyyliisi olla yhteydessä toisiin.
Konfliktit ja ristiriitatilanteet ihmisten välillä erilaisissa ympäristöissä herättävät usein ikäviä tunteita, joita aika usein ihmiset haluavat luonnostaan vältellä.
Konfliktit nostattavat pintaan alkukantaiset selviytymiskeinot ja ajavat herkästi ihmisen pakene tai taistele-tilaan. Jos vastapuoli on vihainen, niin ihmiset haluavat usein joko lepytellä häntä, syyttelevät herkästi itseään ja antavat automaattisesti periksi tai vastaavasti hyökkäävät huutamalla ja näin puolustavat itseään hankalassa tunnetilassa.
Millaisen lopputuloksen eli palkinnon olet oppinut saamaan tietystä tavastasi toimia ja reagoida, ohjaa myös käytöstäsi jatkossa.
Jos sinulle on esimerkiksi syntynyt kokemuksia siitä, että huutamalla vastapuoli taipuu tahtoosi tai noudattaa ohjeitasi niin jatkat tätä samaa tyyliä, koska se on aikaisemminkin johtanut haluamaasi lopputulokseen ja tuonut lopputuloksen muodossa halutun palkinnon. Jos olet tottunut pitämään näkemyksesi sisälläsi ja myötäilemään vastapuolen mielipiteitä, palkintona tästä tyylistä voi olla, että sinusta pidetään ja koet tulleesi hyväksytyksi. Jatkat todennäköisesti tätä tyyliä jatkossakin vastaavanlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Palkintona tietystä tavastasi reagoida voi myös olla se, että pääset pois ikävältä ja hankalalta tuntuneesta tilanteesta. Kun väistät, vaikenet ja käännyt pois, saat hetkellisen ja näennäisen helpotuksen tunteen vaikeasta ja haastavasta tilanteesta.
Jotta voisit saada käyttäytymisesi ja reagointityylisi omaan hallintaasi, sinun tulee olla tietoinen siitä, mitä sinussa tapahtuu näissä hankalissa tilanteissa.
Voit olla pelokas, vihainen tai ahdistunut ja silti käyttäytyä, kuinka itse parhaaksi näet. Jos et ole tietoinen omista tunnereaktioistasi niin tiedostamattomuus yleensä käynnistää automaattiset toimintamallisi. Tuolloin joudut haastavan tunteen myötä ikään kuin automaattiohjaukseen ja näin reagoit ja toimit aina samalla vanhalla tyylillä, joka johtaa samaan lopputulokseen
Työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja ja tietokirjailija Ronnie Grandell kirjoittaa kirjassaan: Itsemyötätunto, jämäkkyyden taidosta. Jämäkkyys on taitoa pitää omista oikeuksista ja rajoista kiinni ilman, että loukkaa muita tahallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa: ”Voit vastata kieltävästi pyyntöihin tai vaatimuksiin, joita et voi tai halua täyttää”, ”Voit ilmaista mielipiteesi”, ”Voit esittää pyyntöjä muille”, ”Saat pitää itsestäsi huolta”. Taito asettaa rajat muille tarkoittaa sitä, että tunnistat, mikä on itselle hyväksi ja mikä ei. Kun tunnet omat rajasi, tiedät oman arvosi, etkä jousta siitä, mikä on oman hyvinvointisi kannalta ehdottoman tärkeää. Rajojen joustavuus takaa puolestaan sen, että suostut neuvottelemaan tärkeistä asioista toisen kanssa niin, ettet hylkää itseäsi, mutta ymmärrät ja hyväksyt myös toisen näkökulman. Myös sen tiedostaminen, että sinulla on vain ja ainoastaan valtaa vaikuttaa omaan tyyliisi olla ja reagoida vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toisten reaktiot puheisiisi tai tekemisiisi eivät ole hallinnassasi.
Jämäkkä tapa toimia on yleensä tarpeellinen myös tilanteissa, kun sinulta pyydetään jotain ja haluat kieltäytyä siitä, kun haluat sanoa jotain tai esittää pyynnön niin, että sinua kuunnellaan ja sinut otetaan vakavasti. Jämäkkä tapa ilmaista itseäsi auttaa myös, jos olet jonkinlaisessa ristiriitatilanteessa. Jämäkkyys ei takaa sitä, että saisit, mitä haluaisit, mutta se voi kuitenkin avata mahdollisuuden siihen ja vähentää myöhempää murehtimisen tarvetta (”Olisinpa sanonut” tai ”Miksi annan aina periksi?”).
Kaikilla ihmisillä on oma autopilottinen tapa toimia tilanteissa, joissa jämäkkyys esimerkiksi pyynnön esittäminen tai ”ei” :n sanomisen muodossa olisi tarpeen.
Psykologiassa puhutaan usein neljästä tyypillisestä vuorovaikutustyylistä tällaisissa tilanteissa:
Miellyttävä tyyli: Henkilöt, joilla tämä tyyli dominoi, haluavat tulla toimeen ihmisten kanssa ja ylläpitää harmoniaa. He pyrkivät välttämään ristiriitoja, ja se johtaa usein periksi antamiseen ja muiden miellyttämiseen. Omat oikeudet ja tarpeet jäävät herkästi taka-alalle, ja he saattavat herkästi tuntea syyllisyyttä pyytäessään jotain tai kieltäytyessään jostain.
Päällekäyvä tyyli: Oikeudenmukaisuus ja itsensä puolustaminen ovat tärkeitä henkilöille, joilla on tämä tyyli dominoiva. He pitävät kiinni oikeuksistaan ja saattavat korottaa ääntä, ja käyttää ”vyön alle” iskeviä argumentteja, uhkailla tai jyrätä muiden oikeuksia saadakseen tahtonsa läpi. Tämä tyyli voi toimia, mutta se aiheuttaa samalla ristiriitoja ja mielipahaa.
Kaltoin kohdeltu tyyli: Henkilöt, joilla tämä tyyli on ensisijainen, arvostavat tyypillisesti oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja harmoniaa. He loukkaantuvat, jos kokevat asioiden menevän eri tavalla kuin he haluaisivat. Loukkaantuessaan he saattavat vetäytyä, mököttää tai kertovat tekevänsä kaiken itse. Tällainen käyttäytyminen herättää usein syyllisyyttä tai sääliä toisissa. Vastuu omista tarpeista ja toivomuksista jää kuitenkin muiden harteille, jolloin monet tarpeet jäävät täyttämättä, mikä aiheuttaa mielipahaa.
Jämäkkä tyyli: Tämän tyylin omaavat henkilöt tietävät suunnilleen tarpeensa ja mitkä asiat ovat heille kaikista tärkeimpiä. Tämän pohjalta he voivat kieltäytyä ja esittää pyyntöjä hyökkäämättä ja anteeksipyytelemättä. Tällä tyylillä kunnioittaa sekä itseään että muita.
Mikä näistä tyyleistä kuulosti sinusta tutuimmalta? Oma tyylisi voi luonnollisesti vaihdella sen mukaan, mistä tilanteesta on kyse. Joissain tilanteissa jämäkkänä oleminen voi olla helpompaa ja joissain tilanteissa toisenlainen tapa olla ja reagoida ottaa valtaa herkemmin. Tähän vaikuttaa myös kullakin hetkellä oleva kehosi ja mielesi tila eli oletko stressaantunut, väsynyt, nälkäinen eli kuinka hyvin perustarpeesi ovat tyydytetty. Esimerkiksi stressinalaisina ihmiset ovat usein kärkkäämpiä ja äkkipikaisempia reagoimaan itseään puolustavalla tai alentavalla tavalla.
Kuinka sitten kehittää ja vahvistaa jämäkämpää taitoa olla vuorovaikutustilanteissa?
Oman tyylisi tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti uutta toimintatapaa. Jos koet esimerkiksi, että haluaisit olla jämäkämpi työpaikalla tilanteissa, joissa saat lisää työtehtäviä ja vastuuta, mielesi alkaa herkästi tuottamaan syitä, miksi et voisi toimia jämäkämmin.
Mieleesi saattaa tulla kaikenlaisia uhkapitoisia ajatuksia ja tunteita.
Jos olet taipuvainen reagoimaan miellyttävällä tyylillä, saatat ajatella: ”Työkaverini tai esimieheni saattavat suuttua”, ”Mitä esimieheni ajattelee, jos en suostu taipumaan ja joustamaan niin kuin aina ennenkin”. Ensisijaisesti päällekäyvällä tyylillä reagoidessasi saatat miettiä: ”On pakko korottaa ääntä ja painostaa, muuten ei tapahdu mitään” tai ”Eivät he usko minua, ellen vihastu”. Kaltoin kohdellulla tyylillä kommunikoidessasi saatat miettiä: ”Eivätkö he näe, kuinka kuormittunut jo olen. Heidän kuuluisi huomata”. Nämä ovat normaaleja puolustusreaktioita, koska totutusta, tutusta ja itsellemme turvallisesta tyylistä poikkeava toimintatapa ilmaista itseämme herättää luonnollisesti pelkoa ja vastustusta. Uusi ja vieras tyyli tuntuu pelottavalle ja horjuttaa sitä käsitystä, jota itsestäsi ylläpidät.
Kun tunnistat tilanteen, jossa haluaisit olla jämäkämpi, kannattaa pysähtyä tunnistamaan oman mielen sisällä olevat esteet.
Minkälaiset ajatukset, kehontuntemukset ja tunteet yrittävät saada sinut perääntymään? Lisäksi on hyvä miettiä, minkä takia olet halukas olemaan jämäkämpi? Miksi olisi tärkeää sanoa ei? Mitä hyvää siitä voisi seurata sinulle ja muille ja mitä puolestaan seuraisi siitä, että päätätä jatkaa kuten tähän asti tekemättä muutosta? Tunnistaessasi tilanteen, jossa haluat olla jämäkämpi, on hyvä miettiä jo etukäteen, miten toivot, että tilanne jatkossa menisi toisin?
Valmistautumalla etukäteen mielikuvan avulla vahvistat sisäistä rohkeuttasi toimia jämäkästi haluamassasi tilanteessa.
Jämäkkyyttä vaativat tilanteet herättävät usein oman suojavalmiuden, mikä voi herätä ahdistuksena, vihana tai pelkona. Tällaisten tunnetilojen vallassa autopilottitapamme ottavat herkästi ohjat käsiinsä ja meidän on vaikea löytää hetkessä uusia tapoja puhua asioista. Esimerkiksi pyynnön esittäminen tai ”ei”:n sanominen anteeksipyytelemättä tai hyökkäämättä voi olla haastavaa, mutta se on kuitenkin mahdollista.
- Mieti etukäteen tilanne läpi mielessäsi. Miksi esittäisit pyynnön, ja mitä haluaisit saada aikaiseksi pyynnöllä? Miksi ”ei”:n sanominen on tärkeää? Mitä tärkeää suojelet ja rajaat tällä sanalla? Omien tavoitteiden ja toivomusten selkeyttäminen on tärkeää, sillä se antaa suunnan pyynnölle tai kieltäytymiselle.
- Aloita kertomalla omasta kokemuksestasi. Omien kokemusten pohjalta aloitettu keskustelu on yleensä toimivampi, koska se ei herätä vastapuolen puolustusreaktiota. Käytä minä muotoa (minä haluan/en halua, minusta tuntuu) ja vältä käskymuotoja (sinun pitäisi, sinä et saisi).
- Esitä konkreettinen pyyntö– ” Voisitko ensi kerralla toimittaa perehtymistä vaadittavan materiaalin minulle ajoissa ”? Kun tuomme esiin konkreettisen toiveen ja muutosehdotuksen olemme ratkaisukeskeisellä maaperällä ja tällöin lisäät huomattavasti todennäköisyyttä sille, että vastapuolikin voi käsitellä asiaa rakentavammin ja ennen kaikkea sinä tulet paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä lähestymistapaa vie pois syytösten ja ongelmakeskeisyyden kentältä.
Mikä muu voisi auttaa ja tukea jämäkämmän tyylin harjoittelemista?
–Varmista rauhallinen ympäristö eli karsi mahdollisuuksien mukaan häiritsevät ja levottomuutta aiheuttavat ärsykkeet ympäristöstä esimerkiksi varaamalla etukäteen kahden keskeinen keskusteluaika rauhalliseen paikkaan esimiehesi/alaisesi/puolisosi tai lapsesi kanssa.
– Oman itsen rauhoittaminen ennen tapaamista eli huomioimalla perustarpeet mahdollisimman hyvin ja rauhoittamalla omaa kehoa ja mieltä, vaikka pienen hengitysharjoituksen/hidastamishetken avulla.
– Viritä aivojasi etukäteen mielikuvalla itsestäsi jämäkkänä ja rauhallisena tulevassa tilanteessa ja luo kannustavilla ajatuksilla itsellesi luottavaista ja rohkeaa mielentilaa: ”Tilanne tulee menemään hyvin”, ”Osaan pysyä rauhallisena”, ”Osaan selkeästi ilmaista oman kokemukseni ja toiveeni”.
– Aloita jämäkkyyden taidon harjoittelua ihmissuhteesta, jossa koet olosi luonnostaan luottavaiseksi ja rohkeaksi.
– Utelias asenne voi tulla avuksi, vaikka vastapuoli ei reagoisikaan toivomallasi tavalla. ”Hmmm… onpa mielenkiintoista, että ajattelet ja koet asian näin.” Uteliaisuus välittää toiselle kiinnostusta ja toisaalta haastaa vastapuolta avaamaan näkemyksiään laajemmin ja perusteellisemmin, mikä voi kasvattaa molemmin puolista ymmärrystä tilanteesta.
– Symbolin tai kuvan muistaminen tai katsominen voi auttaa vaikeassa tilanteessa. Esimerkiksi rakkaan ihmisen kuva tai nimi voi muistuttaa sinua, miksi on tärkeää olla jämäkämpi oman ajankäytön tai työmäärän suhteen tai sydämen kuva piirrettynä käteesi muistuttaa symbolina sinua siitä, miten tärkeää on vaalia omaa terveyttä asettamalla sopivia rajoja jämäkkyyden taidolla.
Uudenlaisen, toimivamman reagointityylin opettelu on yhtä lailla toistoja ja sitkeyttä vaativa kuin mikä tahansa uusi tapa, jota sinun tarvitsee harjoitella. Jos olet koko aikuisiän tottunut reagoimaan tietyllä tyylillä ei uudenlainen tapa muutu noin vaan pelkästään päättämällä. On inhimillistä, että välillä tuttu ja vanha tyylisi ottaa vallan ja erilaiset muuttuvat ja yllättävät asiat vuorovaikutustilanteissa haastavat uuden tavan opettelua. Kun muistutat itseäsi uuden tavan opettelun tärkeydestä ja uteliaalla asenteella seuraat vastapuolen reagointia uuteen tyylisi, opit varmasti asteittain uutta tapaa kohdata toinen ihminen.
Elämä ja tavallinen arki ovat täynnä erilaisia kohtaamisia ja vuorovaikutustilanteita eli mahdollisuuksia harjoitella jämäkkyyden taitoa tarjoillaan sinulle joka päivä.
Lähde: Ronnie Grandell, Itsemyötätunto
Erika