Kun terveyttä ja hyvää oloa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, tulisi mielestäni entistä enemmän huomioida myös palautuminen ja antaa sille sijaa. Kehon ja mielen liiallinen kuormittuminen on aikamme vitsaus ja terveydellinen uhka. Paine ja kuormitus – tutummin stressi – on kaikille tuttua. Stressinhallinta ja ennaltaehkäisy ovat kaikkea sitä toimintaa, jolla kevennetään tai korjataan stressin vaikutuksia kehoon ja mieleen. Ratkaisukeskeinen ja voimavaroja lisäävä näkökulma, joka on tämän kirjoitelman pääteema, keskittyy palautumisen teemaan ja ihmisen luontaisen rauhoittumisjärjestelmän aktivoimiseen.
Blogin luettuasi saat toivottavasti uutta näkökulmaa, jossa stressin oireiden ja haittojen sijaan huomio kiinnittyykin laaja-alaisemmin toimintaan, olemiseen ja ajatteluun, joista on positiivisia vaikutuksia.
MITÄ PALAUTUMINEN ON?
Palautuminen on toimintaa tai olemisen tilaa, joka tuo ihmiselle energiaa, voimavaroja. Se on väsymyksen tunteen väistymistä ja elpymistä koetusta rasituksesta. Palautuneena ihminen on ja kokee olevansa voimissaan, on taas luova ja löytää rennommin uusia näkökulmia.
Palautuminen toteutuu kahdella tasolla:
- Fyysinen palautuminen
Tapahtuu hermoston tasolla – kaikkialla kehossa. Kun arjen tekeminen ja oleminen ovat tasapainossa, on luontainen kehon palautuminen mahdollista.
- Psyykkinen palautuminen
Tapahtuu kokemuksen tasolla ja on toteutunut, kun ihminen kokee virkistyneensä. Monesti virkistymisen edellytyksenä on, että (1) fyysinen palautuminen on ensin toteutunut, kehon kautta.
Palautuminen on yksilöllistä ja parhaiten se toteutuu itselleen sopivan elämänrytmin löydyttyä. Olennaista ei ole saada kaikkea stressiä ja kuormitusta pois, vaan pyrkiä löytämään hyvä tasapaino työn ja vapaa-ajan sekä kuormituksen ja levon välillä. Tärkeää on, että palautumiselle varaa päivittäin tilaa: Tauot, rauhoittavat hetket, palauttava toiminta sekä hyvä uni. Myös ravinnolla ja liikunnalla on merkittävä rooli ihmisen kyvyssä palautua.
KUUSI PALAUTUMISEN OSA-ALUETTA
Palautumisen kokonaisuus hahmottuu hyvin Palautumispiirakasta (Pajanti – Raudus&Ollikkala, 2016).
- Uni – Nautinto
Elämä maistuu paremmalta levänneenä, hyvien unien jälkeen. Hyvä uni on perusta aivojen terveydelle ja koetulle elämänlaadulle.
- Luonto – Harmonia
Luonnossa on aistittavissa harmonia, luonnollinen kiertokulku ja rytmi. Tutkimukset osoittavat, että jo lyhytkin oleminen ja tekeminen luonnossa lisää ihmisen hyvinvointia ja palauttaa koetusta stressistä.
- Mielen valmennus – Kohtaaminen
Mielen valmennuksessa on kyse kohtaamisesta, toisen kuulemisesta ja näkemisestä. Se miten kohtaamme itse itsemme sekä toisen ihmisen kuvastavat omaa sisäistä ajatteluamme ja mielenlaatuamme.
- Kehon ja mielen aktiivinen palautuminen – Havainnointi.
Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, rentoutuneesta ja aktiivisesta tilasta käsin tuo yhteys on mahdollista havaita.
- Keskittyminen, rentoutuminen ja rauhoittuminen – Kosketus ja lempeys
Kosketus ja lempeä asennoituminen rauhoittavat ja luovat turvallisen olon, silloin rentoutuminen on mahdollista.
- Ravinto – Ilo ja huumori.
Ilolla nautittu luonnollinen ravinto on keholle ja mielelle hyväksi. Ravintoon suhtautumisen tulisi olla ilon aihe, negatiivisen, stressaavan ja kontrolloivan asenteen sijaan.
Voit pysähtyä pohtimaan, miten nämä kuusi palautumisen osa-aluetta toteutuvat elämässäsi?