Syömisen psykologia

Syömisessä lopputavoitteena tulisi aina olla joustava ja stressitön ote.  Se tarkoittaa kykyä kuunnella kehoa ja olla immuuni ulkoisille ärsykkeille. Sitä voi opetella monella tavalla olemalla hereillä oman fiiliksen suhteen, lisätä oma tietoista syömistä ja välttää jokaisen muotidieetin perässä juoksemista.

”Syön stressittä, hyvällä omallatunnolla, enimmäkseen järkevästi ja just niin kuin haluan. Ihan sama mitä muut miettii!”

Valmennuksissa törmään usein henkilöihin, joilla on valtavan rajoittava ruokasuhde. Se tarkoittaa sitä, että jatkuvasti laskee, tarkkailee ja kontrolloi mitä syö. Mielessä on selkeä lista ”huonoista” ja ”pahoista” ruoka-aineista, joita ainakaan ei saa syödä. Henkilö usein laskee, ainakin mielessään, minkä verran voisi syödä ja se johtaa liialliseen varovaisuuteen ja rajoittamiseen.

Toinen, varsinkin hankalissa työvuoroissa tai epäsäännöllisessä työssä ilmenevä syömisen ongelma, on tankkaava suhde ruokaan. Syödään tosi harvoin, mutta todella reilusti ettei vaan tulisi kova nälkä.

Kolmas merkittävä tekijä psykologisesti on se, että mietitään mitä muut ajattelevat minusta ja minun syömisestäni. Ollaan helposti muiden ohjattavissa ja liian kilttejä olemaan rohkeasti eri mieltä tai tehdä asioita omalla, itselle sopivalla tavalla.

Neljäntenä törmään jatkuvasti tunne- tai lohtusyömiseen kun keskustellaan painoon liittyvistä asioista. Olen aiemmissa blogeissani kirjoittanut kasvuhistoriasta ja sen vaikutuksista tapoihin ja tunteiden käsittelyyn. Jos tunteisiin syöminen koetaan ongelmalliseksi, on tärkeää ymmärtää mikä sen taustalla on. Tulisi opetella uusia tunnehallintakeinoja suruun ja ahdistukseen syömisen sijaan. Sen vuoksi oman historian tunteminen, käsitteleminen ja hyväksyminen ovat merkittäväsää roolissa tunnesyömisen hallinnassa.

”Syömisen hallinnassa on psykologisestikin tärkeää pyrkiä parantamaan taustatekijöitä”.

Stressitilanteissa ja huonosti nukuttaessa ei ole oikein edes mahdollista saada syömiseen järkevyyttä tai hallintaa. Stressaantuneista ihmisistä stressi pienentää nälkää kolmasosalla, kolmasosalla se ei vaikuta juuri mitenkään ja kolmasosalla se lisää nälkää – pitkällä aikajänteellä se tutkimusten mukaan kuitenkin lisää nälkää. Unen merkitys on yhtä suuri syömisen ja painonhallinnassa. Huono nukkuminen lisää mielitekoja ja haastaa syömisen hallintaa koska, samoin kuin stressitilanteissa, kehon hormonitoiminta menee sekaisin. Liikunta parantaa nälänsäätelyä ja sitä kautta tuo syömiseen hallittavuutta.

Halu laihtua – syö vähän – ahmiminen – syyllisyys, “lihava olo – halu laihtua….

Jollain tavalla “häiriintynyttä” syömiskäyttäytymistä on jopa enemmän kuin normaalia syömiskäyttäytymistä. Häiriintyneeksi syömiskäyttäytymiseksi voi laskea liiallisen varomisen syömisen suhteen, turhan tiukkuuden ja stressin valintojen suhteen, tyytymättömyyden omaan kehoon, joiden seurauksena usein jatkuvia laihdutusyrityksiä sekä merkittävää syömisen rajoittamista. Kuulostaa varmasti tutulta?

Selviä varoitusmerkkejä ja signaaleja siitä milloin omat tottumukset ja tavat on syytä ottaa tarkempaan tarkasteluun, on se, että virta loppuu viimeistään iltapäivällä. Siitä seuraa usein ahmimista ja jatkuvaa napostelua illan aikana. Nälkä iskee vastaan. Voimakaan rajoittamisen seurauksena käy usein näin koska nälkä ikään kuin seuraa mukana pitemmänkin ajanjakson. Jatkuessaan rajoittaminen on vähitellen kasvava ongelma, jossa torstain ahmiminen voi johtua maanantain liian vähäisestä syömisestä.

Ratkaisuja helpottamaan ja normalisoimaan syömistä ja suhdetta siihen on helppo löytää. Aloitetaan perusasioiden parantamisesta. Ei syödä liian vähän – tämä on ylivoimaisesti suurin haaste ja henkinen kynnys. Miten voin lisätä syömistä, jos kerran haluan pudottaa painoani? Rauhoitetaan hallitsematonta nälkää syömällä kunnolla, ylläpidetään aineenvaihduntaa ja lihasmassaa. Ateriarytmin merkitystä ei voi liikaa korostaa syömisen hallinnan keinona. Tasainen ja riittävä syöminen ei päästä nälkää liian suureksi, energiaa riittää tasaisesti ja hallitsemattomat ahmimiset ja mieliteot vähenevät.

Mieti siis omassa arjessasi miten omien tapojesi kautta saat parannettua omaa syömistäsi. Pyri parantamaan noita perusasioita ensin ja sitten miettimään sisältöjä, kun tilanne alkaa olla hallinnassa.

Muista, että parasta ärsykehallintaa suhteessa mediaan ja ristiriitaiseenkin tietoon eri kanavista on sisäinen hallinta. Joustavuus valinnoissa, stressin hallinta kaikilla elämän osa-alueilla sekä rento suhtautuminen syömiseen.

Marko Pirhonen

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email