Richard Thalerin Nudge – kirjassa kuuluisaksi tuomasta tuuppaamisesta (Nudging) on puhuttu pitkään käyttäytymisen ohjaamisessa ja eikä suotta, ovathan tulokset olleet monella osa-alueella erinomaiset. Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, miten voidaan henkilöiden käyttäytymistä ohjata useimmiten ympäristöön ja valinta-arkkitehtuuriin tehtävillä muutoksilla ilman, että kuitenkaan rajoitetaan henkilön valintamahdollisuuksia. Tuuppaamisesta löydät muuten hyvän esitys hieman yllättävältä taholta, nimittäin Valtioneuvoston kanslialta TÄÄLTÄ.
Ihminenhän on luonnostaan omasta mielestään hyvin tietoinen olento, joka tekee tietoisia ja pohdittuja päätöksiä, ja jotka pohjautuvat järkiperusteiseen harkintaan (niin kuin esim. auton valinta tai suklaapatukan ostaminen kaupan kassan viereisestä hyllystä). Niinpä niin, me ihmiset itse asiassa kuljemme suurimman osan ajastamme aivojen automaattiohjauksella ja emme tee tietoisia valintoja. Ja tämä on tavallaan hyvä asia, koska aivojen se osa (aivokuori, erityisesti etuotsalohko), joka tekee tarkkaa tietojen käsittelyä, on kehittynyt evoluutiossa viimeisenä ja tuo osa sekä aivot ylipäätään, kuluttavat paljon energiaa. Näin ollen aivot pyrkivät säästämään energiaa ennakoimalla tilanteita ja ohjaamalla meitä tekemään valintoja, jotka ovat meille tuttuja tai helpoimpia tehdä. Koska tiedostamaton osa aivoistamme tekee nopeita ja automaattisia ratkaisuja sillä tiedolla mikä on juuri sillä hetkellä saatavilla (etenkin näkyvillä), näihin valintoihin pystytään myös kohtuullisen helposti vaikuttamaan.
Tuuppaamisen tarkoitus ei ole pakottaa henkilöä tekemään jonkun halutun asian, vaan valinta-arkkitehtuuriin tehtävillä muutoksilla lempeästi ”tuupata” oikeaan suuntaan. Tavoite ei siis ole, että jokainen tekisi halutun valinnan, vaan se, että entistä useampi henkilö valitsisi itse halutun asian. Tosin joskus voisi mielestäni yrityksissä etenkin työn sujuvuuteen liittyen olla hyödyllistä muokata ympäristöä hieman pakotetumminkin (esim. kaikki sähköposti- ja muut ilmoitukset pois päältä tietokoneelta automaattisesti).
SINUUN VAIKUTETAAN JOKA PÄIVÄ
Parhaimmillaan tuuppaukset toimivat niin, että teet halutun valinnan tiedostamatta itse, miksi teit kyseisen valinnan.
Esimerkkejä miten sinua ”tuupataan”, joka päivä:
- Haluttu vaihtoehto lomakkeessa on ruksittu valmiiksi, ellet sitä erikseen vaihda
- Karkkia houkuttelevasti tarjolla kaupan kassan vieressä
- Alennukset – oletko ihmetellyt miksi jossain huonekalukaupoissa kaikki on aina vähintään – 40 % alennuksessa?
- Maitohylly kaupan perimmäisessä nurkassa, jotta joudut kulkemaan koko kaupan läpi
- Suositus verkkokaupassa: Henkilöt, jotka ostivat tämän tuotteen ostivat myös…
- Sinulle tarjotaan liikkeessä ensin kalliimpaa vaihtoehtoa haluamastasi tuotteesta
- Kahvilan kokovalikoima S-M-L, joista S-koon kahvi on ns. normaali kahvi
- Klikkiotsikot
- Ennen ja jälkeen valokuvat
- Jne jne…
Valintamme pohjautuvat aina omaan sisäiseen maailmaan, kehon ja mielen tilaamme, välittömään ympäristöön, ympärillä olevien ihmisten käyttäytymiseen sekä jo juurtuneisiin tapoihimme. Näiden tekijöiden pohjalta aivomme valitsevat toimintamallin, joka juuri sillä hetkellä vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta tai helpoimmalta toteuttaa. Useimmiten valinta kohdistuu tarkoituksenmukaisuuden kustannuksella sillä hetkellä käsillä olevaan helpoimpaan ratkaisuun, nimittäin automaattiohjauksella ollessamme aivomme eivät ole kovin hyviä pohtimaan valinnan viisautta, etenkään pidemmälle aikavälille. Olemme todellisuudessa siis hyvin alttiita vaikutteille ja teemme valintojamme tiedostamatta. Huomion arvoista on myös se, että jälkikäteen ihmisiltä kysyttäessä aivomme kyllä keksivät asialle ns. järkiperusteisen selityksen miksi teimme ko. valinnan.
TUUPPAAMINEN YRITYSYMPÄRISTÖSSÄ
Yritysympäristössäkin pystymme erittäin paljon ohjaamaan henkilöstön tekemiä valintoja. Kirjoitin aikaisemmin, miten voidaan vaikuttaa mm. terveellisten ravitsemusvalintojen tekemiseen, mutta yhtälailla yrityksissä voidaan vaikuttaa tietenkin myös asiakkaiden käyttäytymiseen sekä henkilöstön työskentelytapoihin. Tärkeimmät keinot yrityksissä vaikuttaa automaattisiin valintoihin ovat ympäristön sekä yhteisöllisten tapojen tietoinen muokkaaminen niin, että ne tukevat haluttuja liiketoiminnallisia tavoitteita.
Konkreettisia vinkkejä:
- Perehdytysvaiheessa annetaan ohjeet miten kaikki hälytykset saa pois puhelimesta ja tietokoneelta tai ne laitetaan pois jo ennen kuin työkalut luovutetaan työntekijälle
- Sähköpostiasetuksista organisaatiotasolla määritellään, että palaverit loppuvat 5-10 minuuttia aiemmin (esim. puolen tunnin palaverin kesto onkin 25 minuuttia)
- Tehdään valmiita agendamalleja ja lomakkeita, joita henkilö voi halutessaan käyttää
- Vesipiste lähelle työpisteitä
- Työpisteiden lähellä terveellisiä välipaloja tarjolla – esim. hedelmät, välipalapatukat jne.
- Toimitusjohtaja, tiiminvetäjä tms. ”auktoriteetti” tekee itse tai suosittelee tavoiteltua asiaa
- Tuodaan näkyväksi enemmistön valinnat ymmärrettävästi – ”88 % on jo ilmoittautunut työpajaan” tai ”89 % on hyvin tai erittäin tyytyväinen uuteen työvuoromalliin vs. kysymyksen keskiarvo oli 4,1/5).
TUUPPAAMISEN ETIIKKA JA HUOMIOITA
Sen lisäksi, että tuuppaamisella voidaan edistää henkilöstön hyvinvointia ja työn sujuvuutta, on myös ymmärrettävä asian pimeä puoli. Nimittäin, koska olemme niin alttiita vaikutuksille, pystytään meitä helposti manipuloimaan myös asioihin mitkä eivät ole meille suotuisia. Yhtälailla samoilla keinoin, millä saamme tuupattua empivän henkilön ilmoittautumaan hyvinvointihankkeeseen, voimme saada myös uupuneen henkilön osallistumaan mukaan vielä yhteen projektiin.
Huomionarvoista on myös se, että raja positiivisen tuuppaamisen ja tietoisen manipuloinnin välillä on häilyvä ja henkilö voi tulkita hyvää tarkoittavan tuuppaamisen negatiivisena manipulointina, jolloin vaikutus voi ollakin päinvastainen. Näiden seikkojen vuoksi on syytä tarkkaan harkita mihin asioihin ja millä tavalla tuuppaamista hyödynnetään, ettei koko asia käänny negatiiviseksi.
MITEN EDETÄ TUUPPAAMISESSA?
Itse suosittelisin ainakin aluksi, että tuuppaamista harjoitellaan henkilöstön hyvinvointia ja työhön keskittymistä tukevien muutosten tekemiseen ja henkilöstön edustajia otetaan aina mukaan toimien ideointiin, eli tehdään suunnittelusta läpinäkyvää.
Kun haluat lähteä edistämään tapoja ja valintoja tuuppaamisen avulla, voit edetä esimerkiksi seuraavasti:
- TAVOITE: Mikä on tavoitteesi? Minkä asian haluat muuttuvan/kehittyvän? Mitä haluat ihmisten tekevän enemmän? Mitä haluat ihmisten tekevän vähemmän?
- HAVAINNOINTI: Miten ympäristö ja sen pienetkin osatekijät vaikuttavat valintoihin? Missä hetkessä valinta tapahtuu?
- IDEOINTI: Miten ympäristöä, eli valinta-arkkitehtuuria muokkaamalla voidaan vaikuttaa haluttuun asiaan?
- VALINTA: Arvioi em. asioita taulukossa kahdella asteikolla: Toteutuskelpoisuus (kuinka helposti saadaan asia tehtyä) – Vaikuttavuus (kuinka iso vaikutus asialla on tavoitteeseen). Arvioi tapoja nimenomaan suhteessa toisiinsa, absoluuttista mittaria kun ei ole olemassa. Valitse 1-3 kohtaa – suosi asioita jotka vaikuttavat asiaan, mutta ovat helposti vietävissä käytäntöön.
- KÄYTÄNTÖÖN VIENTI: Vie asia käytäntöön. Usein ei ole tarpeellista viestiä asiasta isosti, koska tavoite on nimenomaan, että henkilölle jää mahdollisuus itse valita ko. asia – muutamme vain ympäristöä suosimaan haluttua valintaa. Jotkut muutoksista voivat olla kuitenkin niin isoja tai haluttuja, että ne on hyvä perustella huolella – pohdi silloin miksi tämä asia olisi tärkeää ko. henkilölle?
Sen lisäksi, että suunnittelemme muutoksia em. taustatekijöihin ja otamme henkilöstön mukaan suunnitteluun – voimme yrityksissä myös kouluttaa henkilöstöä ilmiöstä ja opettaa tietoja ja taitoja, joilla yksilö tai yhteisö voi itse muokata omaa ympäristöään ja omia tapojaan tarkoituksenmukaiseksi. Tällöin autamme organisaatiota itseohjautuvasti kehittämään ympäristöään tarkoituksenmukaiseksi ja parhaimmillaan saadaan aikaiseksi positiivinen kierre, jossa positiivisia muutoksia tehdään jatkuvasti ja nämä pienet oivallukset myös jaetaan kaikkien kesken.
LOPUKSI
Tuuppaaminen ei ole taikakeino, jolla kaikki velat muuttuvat saataviksi, mutta käyttöön otettuna ja jatkuvasti hyödynnettynä pystytään yrityksen valintaympäristöä muokattua tavoitteita suosivaksi ja pitkällä aikavälillä saavuttamaan merkittäviä hyötyjä. Etenkin mitä useampi henkilö yrityksessä osaa hyödyntää tuuppaamista osana oman ja yhteisön työn kehittämistä, sitä voimakkaampi on vaikutus. Ja toki on olemassa asioita, joiden vaikutus koko yrityksen tuottavuuteen voi olla hyvin merkittävä – esimerkiksi nyt nuo viestintäsovellusten hälytysten ottaminen pois päältä automaattisesti. Ei kun tuuppailemaan!
Topi Valtakoski
Mitä tavoitteita teillä on? Mikäli haluatte lähteä kokeilemaan tuuppaamista yrityksessänne tai kouluttamaan henkilöstöä, miten tuuppaamista voi hyödyntää oman työn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, niin nykäise virtuaalisesta hihastani!
topi.valtakoski (@) prevenia.fi
040 720 4847
LÄHTEET:
Kanerva M., Tuuppaaminen tulevaisuuden ohjauskeinona – esitys, 2020.
Thaler R. & Sunstein C., Nudge: The final edition, 2021.
Photo by Nick Fewings on Unsplash