Työyhteisön merkitys muutosprosessissa

Meillä jokaisella on elämässämme erilaisia yhteisöjä joihin kuulumme. Edellisessä blogissani käsittelin perheen ja lähipiirin tuen merkitystä muutoksessa. Tässä blogissa mietitään asiaa työyhteisön kannalta. Millaista tukea yksilö voi työyhteisöstä saada omassa muutosprosessissaan -tai päinvastoin?

Käsittelen tässä blogissa muutosta enemmän työn tekemisen edellytyksiin liittyen yksilön näkökulmasta. En niinkään itse työn tekemiseen liittyen. Työpaikan ihmissuhteet nousevat yksilön oman tapamuutosprosessin tukena suureen rooliin. Työtovereiden tuki ja kannustus sekä työpaikan toimintatavat muodostavat merkittävän tukiverkon yksilön onnistumista ajatellen.

Työyhteisön tärkein tehtävä on tietenkin sovittujen työtehtävien tekeminen ja usein muutokseen liittyvät asiat koskevat työn tekemistä ja muutoksia työpaikalla ja työn tekemisen prosesseissa. Yksilö viettää työpaikalla aikaansa kuitenkin ison osan viikon tunneista, jolloin ystävyyssuhteita useinkin muodostuu ja omat, henkilökohtaiset ja omaan arkeen liittyvät tapamuutokset linkittyvät siten myös työpaikalle. Lisäksi työpaikan kulttuuri voi tukea tai haitata muutoksen onnistumista: yleinen asennemaailma terveellisiin elämäntapoihin, palaverien tarjoilut, työnantajan tarjoama tuki sekä työterveyshuollon rooli.

“Yksilön muutoksen tärkein voimanlähde tulee henkilöstä itsestään”

Muutoksessa ympäristön tuki on merkittävässä asemassa, mutta yksilön muutoksen tärkein voimanlähde tulee henkilöstä itsestään. Ilman sitä sisältä nousevaa motivaatiota ei muutosprosessikaan ala. Ulkoa päin motivaatiota voidaan vahvistaa ja tukea, innostaa ja palkita. Työpaikalla, kuten myös lähipiirissä, asenteet muodostavat suurimman haasteen – sekä hyvässä että pahassa.

Työpaikalla on aina mielipidevaikuttajia. Voimakkaita henkilöitä, jotka tuovat omat näkemyksensä myös voimakkaasti esiin. He ovat tärkeitä omassa roolissaan, mutta jos näkemykset ovat enemmän arvostelua ja asioista valittamista, kuin rakentavaa ja kehittävää – ne rikkovat, eivätkä vie asioita eteenpäin. Samalla lailla myös muutosta tekevän henkilön ponnistelut voidaan sabotoida yhdellä mielipidevaikuttajan lauseella: “Unohda nyt tollanen turhanpäiväinen lässytys!”

Varsinkin miesvaltaisilla aloilla voi olla vallalla määrätynlainen ajatus siitä, että millainen käyttäytyminen ja asennemaailma on “oikeanlaista”. Elämäntavat ovat huonot ja linjasta poikkeavan voi olla vaikea saada tukea pyrkimyksilleen. Tämän kaltaisessa tilanteessa pitää olla hyvä itsetunto, uskaltaa ja pystyä toimimaan itselleen parhaalla tavalla muiden mahdollisesta negatiivisesta kommentoinnista huolimatta. Se tekee omasta muutoksesta vaikeamman ja haasteet kasvavat merkittävästi.

“Vaatii rohkeutta uskaltaa tehdä omia päätöksiä negatiivisessa asenneympäristössä!”

Muutosta tekevän henkilön tulee luottaa omaan valintaansa ja uskoa myös siihen, että omalla tavallaan toimii esimerkkinä ja kannustajana muille, jotka eivät ehkä ole uskaltaneet tai vielä pystyneet omaa muutostaan aloittamaan.

Jos kuulet työkaverisi aloittaneen elämäntapojensa muutoksen, mieti omaa suhtautumistasi. Olenko minä se henkilö, joka vähättelee muutoksen merkitystä tai omalla toiminnalla tai kommentoinnilla haittaa muutoksen toteutumista?

Vai olenko tukena ja kannustajana, ja siten omalta osaltani varmistamassa muutoksen onnistumisen? Jos joku jättää palaverissa pullan syömättä, se on ok ja hänelle ehkä iso päätös – tue ja arvosta sitä, ja ole tuputtamatta pullaa hänen lautaselleen. Asiasta ei myöskään ole tarvetta tehdä isoa numeroa edes huumorin varjolla.

Mieti myös omaa tilannettasi ja voisitko liittyä mukaan itsellesi sopivalla muutoksen tasolla – ryhmästä voisi olla hyötyä ja tukea myös omiin muutoksen haasteisiisi.

Marko Pirhonen

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email