Haluatko oppia uuden terveellisen tavan? Hyödynnä hormonejasi.

Hormoneilla on todettu olevan suuri vaikutus tapojen oppimisessa. Kirjoitin aiemmin mielihyvähormoni dopamiinista. Tässä blogissa keskityn stressihormoni kortisolin vaikutukseen.

2017 toteutettu, pieni, Health Psychology-lehdessä julkaistu tutkimus (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28650196/) suosittelee harjoittelemaan uutta tapaa erityisesti aamuisin, pian heräämisen jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöt, jotka sitoutuivat venyttelyyn joka aamu, oppivat rutiinin nopeammin kuin ne, jotka venyttelivät joka ilta. Syyksi tutkijat luonnehtivat stressihormoni kortisolia – joka on yleensä korkeimmillaan aamuisin.

Tutkijat toivat esiin, että stressihormoneilla on merkitystä oppimisessa ja muistissa, erityisesti tottumusten muodostumisessa. Aikaisemmat tutkimukset (esim. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S02782626183004609) ovat osoittaneet, että kun kortisolipitoisuuksia manipuloidaan – kortisoliruiskeilla tai altistuksella stressitilanteille (ympäristön vaikutus) – ihmiset näyttävät oppivan uuden käyttäytymisen nopeammin kuin muutoin.

Tämä 48 henkilön tutkimus viittaa siihen, että kortisolin luonnolliset muutokset voivat vaikuttaa uusien tapojen oppimisen helppouteen.

Tutkijat seurasivat 48 yliopisto-opiskelijaa 90 päivän ajan, jonka aikana opiskelijat yrittivät ottaa käyttöön uuden venyttelyrutiinin selkäkipujen estämiseksi.

Puolet henkilöistä ohjeistettiin toteuttamaan 15 sekunnin mittaisia lonkan koukistajien venytyksiä joka aamu ja toinen puoli iltaisin ennen nukkumaan menoa. Opiskelijat vastasivat päivittäin älypuhelimen sovelluksessa kysymyksiin, olivatko he suorittaneet venytyksen ja kuinka paljon heidän oli ajateltava sitä ennen suoritusta. He toimittivat myös kuukausittain sylkinäytteitä, joista selvitettiin kehon kortisolipitoisuuksia.

Molemmissa ryhmissä tietenkin oppivat paremmin ja paremmin tekemään venytyksensä, mutta tutkijat kuitenkin havaitsivat, että aamuryhmä oppi nopeammin tekemään tehtävänsä automaattisesti eli he omaksuivat rutiinin nopeammin kuin iltaryhmä.

Tutkijat arvioivat, että aamuryhmä muistaa venytykset automaattisesti 105. päivänä, kun taas iltaryhmällä se kestää 154. päivään.

Syitä tällaiselle erolle voi luonnollisesti olla monia, mutta johtopäätöksenä tutkijat totesivat, että “On mahdollista, että käytöksen koettiin olevan vähemmän vaikeaa, tyydyttävämpää tai ärsyke toiminnalle on helpompi löytää kuin illalla”. Kortisolipitoisuudet olivat yleensä korkeimpia aamulla, ja tutkijat epäilevät, että tämä voi olla iso osa selitystä.

Tutkimuksen johtaja Marion Fournier, ranskalaisen Université Nice Sophia Antipoliksen luennoitsijan mukaan tutkimustulokset eivät välttämättä koske kaikkia samalla lailla. “Vaikka kortisolin määrä on yleensä korkein aamulla, toimintamallit vaihtelevat henkilöittäin – ja riippuvat ympäristöstä, jossa he ovat ja kyvystä sietää stressiä. Tutkimuksessa mukana olleet ihmiset olivat myös terveitä, normaalipainoisia sekä tupakoimattomia, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Tämä siksi, että ylipaino, tupakointi ja hormonaalinen ehkäisy, voivat kaikki vaikuttaa kortisolitasoon.”

Samankaltaisia tuloksia on saatu jo aiemmin toteutetussa tutkimuksessa, jossa myös löydöksenä oli, että stressi suosii tottumusten rakentumista tavoitteellisemman saavuttamisen kustannuksella. Stressille altistuneet koehenkilöt jatkoivat tiettyyn lopputulokseen liittyvän toiminnan suorittamista senkin jälkeen, kun tämän lopputulos oli jo hyödytön. Mielenkiintoinen löydös oli, että stressin vaikutus ei rajoittunut käyttäytymisen pysyvyyteen, vaan se ilmeni myös vähentyneestä tietoisuudesta toiminnan ja lopputuloksen välillä.

Tutkimukset ovat pieniä ja sitä, missä määrin nämä havainnot voidaan kääntää muihin tosielämän haasteisiin – ja monimutkaisempaan käyttäytymiseen – olisi tietenkin tutkittava edelleen. Tutkimuksissa osallistujia pyydettiin harjoittelemaan nopeaa ja helppoa käyttäytymistä, mikä ei ole sama kuin monimutkaisempi käyttäytymismalli, kuten esimerkiksi liikunta isommassa mittakaavassa.

Tämä löydös on kaksijakoinen, kuten dopamiininkin suhteen. Kortisolilla ja stressillä on tietenkin huonot puolensa, mutta tapojen oppimisen näkökulmasta sitä voi koettaa hyödyntää uuden tavan oppimisen ajankohtaa miettimällä.

Mutta kun pohditaan kaikkia mahdollisia ”helpotuksia” tapojen oppimiseen, tämän tutkimuksen perusteella voisi suositella, että yrittäisit opetella uusia tapoja ja tottumuksia erityisesti aamuisin. Varsinkin jos olet vasta aloittanut oman muutosmatkasi. Näin saatat saada enemmän hyötyä onnistumisen muodossa.

Tärkeintä on tietenkin uuden, halutun tavan toistaminen. Mielellään päivittäin, ei harvemmin. Samassa tilanteessa ja samaan aikaan.

Hyödynnä ärsykkeitä ja aseta ne näkyville. Jos haluat juoda aamulla ensimmäiseksi lasin vettä – käytä ärsykkeenä vaikka keittiön pöydälle asetettavaa muistilappua, jonka näet varmasti herättyäsi. Jonkin ajan kuluttua ärsykkeen merkitys pienenee.

”Hyville tavoille pitää avata etuovi, mutta huonot tavat hiipivät sisään salaa raollaan olevasta takaovesta!”

totesi keittiöfilosofi Marko Pirhonen vuonna 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että hyviä tapoja pitää usein tietoisesti harjoitella, mutta huonot tavat hiipivät arkeesi helpommin salaa.

-Marko

Jaa artikkeli: