ARE Oy on suomalainen perheyritys
ARE tarjoaa ratkaisuja ja palveluita kiinteistön koko elinkaarelle uudiskohteiden talourakoinnista ylläpitoon ja huoltoon, modernisointiin ja korjausrakentamiseen. ARE:lla työskentelee laaja joukko erilaisissa rakennus- ja huoltoalan tehtävissä sähkö- ja turvalaiteasentajista kiinteistöhuollon päälliköihin ja järjestelmäasiantuntijoihin.
ARE ja Prevenia aloittivat yhteistyön terveysvalmennuksen pilotoinnilla huhtikuussa 2021. Tämän jälkeen uusi ryhmä on aloittanut valmennuksen syksyisin ja keväisin. Valmennukseen on osallistunut syksyn 2023 jälkeen jo 120 arelaista.
”Käynnistimme yhteistyön Prevenian kanssa, koska haluamme ARE:lla panostaa ennaltaehkäisevästi henkilöstön työkykyyn. Meillä jokaisella on myös oma vastuu työkyvyn ylläpitämisestä. Terveysvalmennus tarjoaa hyvän alustan oman työkyvyn haltuun ottoon ja konkreettista tukea tapojen kehittämisessä parempaan suuntaan. Työkyky linkittyy vahvasti työn sujuvuuteen. Meille on tärkeää, että valmennuksessa puhutaan myös työstä ja työpäivän aikana tehtävien valintojen vaikutuksesta työkykykyyn”, kuvailee ARE:n työkykypäällikkö Laura Alalauri yhteistyön alkua Prevenian kanssa.
Mistä on kyse terveysvalmennuksessa?
Prevenian terveysvalmennuksessa keskitytään arjen tapojen muuttamiseen ja valmennus tapahtuu etäyhteyksien avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena on järjestelmällisesti kehittää terveyttä ja hyvinvointia pienten tapamuutosten kautta askel kerrallaan, huomioiden myös tapojen taustalla vaikuttavat tekijät sekä tehdä muutoksesta yksinkertaista ja mahdollisimman pysyvää.
”Ihminen voi lähteä muuttamaan vain sitä, minkä tiedostaa ja tunnistaa. Tämän vuoksi valmennuksessa pyritään valmennettavan itsetuntemuksen kasvattamiseen omien ajattelu- ja toimintatapojen suhteen. Tavoitteena on herätellä valmennettavaa huomaamaan omia automaattisia toimintatapoja, niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja auttaa kokeilemaan ja opettelemaan omaa jaksamista ja terveyttä tukevia uusia tapoja. Parhaassa tapauksessa valmennettavan elämänarvot kirkastuvat ja arvot alkavat ohjaamaan arkea erilaisissa valinta- ja ajankäytön tilanteissa. Valmennus kohdennetaan aina kunkin elämäntilanteeseen ja sen hetken voimavaroihin sopivaksi eli jokainen valmennettava keskittyy niiden osa-alueiden muuttamiseen, jotka sillä hetkellä tuntuvat merkityksellisimmiltä. Työtavat nostetaan myös valmennuksessa esiin, eli kuinka omia työtapoja tarkastelemalla ja niitä kehittämällä saadaan aikaan parempaa työssä jaksamista ja suoriutumista”, kuvailee Prevenian valmentaja Erika Ranta.
”Arelaisten kanssa on lähdetty parantamaan työssä jaksamista esimerkiksi harjoittelemalla uusia, virkistävämpiä tapoja pitää taukoja työpäivän sisällä. Säännöllisen ruokarytmin opettelu on myös ollut usean arelaisen muutoskohteena ja näin saatu vireyttä niin toimistotyöhön kuin fyysistä työtä tekeville. Pieni parannus ja muutos yhdellä osa-alueella usein vaikuttaa positiivisesti muihinkin hyvinvointia tukeviin tapoihin ja näin esimerkiksi parempi työpäivän aikainen jaksaminen näkyi liikunnan lisääntymisenä vapaa-ajalla ja parempana unenlaatuna”, kertoo Erika.
Arelaisten valmennettavien kokemuksia terveysvalmennuksesta
Kaksi valmennukseen osallistunutta henkilöä olivat Tiia, joka työskentelee hankinta-asiantuntijana, sekä Jani, joka työskentelee kiinteistönhoitajana. Alla heidän kokemuksiaan valmennuksesta:
Tiia: ”Lähdin mukaan valmennukseen toiveenani pudottaa painoa, mutta heti alkuun täsmentyi, että terveysvalmennus ei ole vain painonpudotusta varten. Tapamuutoskohteiksi valittiin aluksi aamupalan syömisen opettelu ja arkiaktiivisuuden lisääminen. Valmentajani Erika painotti, että tehdään pieniä muutoksia kerrallaan. Itse alkuun kyseenalaistin asiaa, koska jos jotain aloitetaan, niin tehdään se sitten täysillä, perusteellisesti ja mieluummin heti. Tässä asiassa totesin myöhemmin Erikan olevan oikeassa: Pienet muutokset kantavat ja kestävät paremmin ja niistä muodostuu ajan mittaan uusia tapoja. Pohdimme myös Erikan kanssa, millainen mittari mittaisi haluttua muutosta arjessani. Minulle sopivia mittareita olivat älykellon askelmäärät ja unenlaatu. Kohdallani lisäaktiivisuus ei tarkoita juoksulenkkejä tai kuntosalikäyntejä hikipanta päässä, vaan mm. hyötyliikunnan lisäämistä sekä pidempiä kävelylenkkejä koirien kanssa.”
”Aika pian ymmärsin, että valmennuksessa mennään pintaa syvemmälle. Mitä enemmän annat itsestäsi, sitä enemmän saat irti valmennuksesta. Paljon pohdittiin nykyhetkeä sekä ihan sieltä lapsuudesta opittuja malleja, liittyi ne sitten tapoihin, toimintamalleihin tai ruokarytmiin. Oli aika vapauttavaa huomata, että joistakin vanhoista tavoista voi päästää irti tai muokata niitä enemmän omannäköiseksi tai juuri omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Kun tekee pieniä muutoksia tietoisesti, näkee ja tuntee muutokset elämän eri osa-alueilla.”
Jani: ”Lähdin mukaan valmennukseen uteliaana kokeilemaan, mitä hyödyllistä valmennus toisi omaan arkeen. Tavoitteeksi asetettiin unenlaadun parantaminen ja oman aktiivisuustason lisääminen vapaa-ajalla. Lähdin opettelemaan riittävän aikaista nukkumaan menoa ja oman liikuntahetken lisäämistä ja ylläpitoa iltaisin koirien kanssa metsässä kävellen.”
”Päällimmäisenä mieleen valmennuksesta on jäänyt tapoihin liittyvät mietinnät. Unenlaatu parani valmennuksen aikana uusien rytmien ja tapojen myötä ja nämä tavat ovat jääneet elämään. Töistä irtautuminen helpottui ja sitä myöten palautuminen parantui. Suurin oivallus oli varmaan se, ettei ihminen tunne itseään koskaan täysin vaan aina löytyy jokin itsestäänselvyys tai oletus, joka olikin vaan jarruttamassa.”
”Valmennus haastoi mukavalla tavalla niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Voin lämpimästi suositella valmennusta ikään, kokoon tai titteliin katsomatta”, kannustaa Tiia.
Terveysvalmennuksen vaikuttavuuden seuranta
Terveysvalmennuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaristona käytetään kysymyspatteristoa, jolla selvitetään terveysriskitekijöitä ja mitataan osallistujan subjektiivista kokemusta tilanteestaan ja muutoksesta, jota valmennuksen aikana tapahtuu. Kyselyssä selvitetään pääotsikoittain: elämäntavat, terveys, henkinen hyvinvointi sekä työ ja työkyky. Kysely toteutetaan valmennuksen alussa, 3 kk:n ja 6 kk:n kohdalla, minkä lisäksi seurantakyselyt lähetetään vielä 12 kk:n ja 24 kk:n kohdalla, jolloin saadaan tietoa valmennuksen vaikuttavuuden pysyvyydestä myös valmennusprosessin päätyttyä.
”Seurantakyselyiden raporttia tarkastellaan yhdessä valmennettavan kanssa valmennuksen alussa, puolivälissä ja lopussa ja näin valmennettava pääsee näkemään omaa muutosprosessiaan eri osa-alueiden näkökulmasta. Nämä kohdat ovat myös arvokkaita välietappeja, kun valmennettavan kanssa tarkastellaan, missä asioissa on tullut toivottua muutosta, millaista oppia ja oivallusta valmennettava on itsestään ja tavoistaan saanut ja mihin seuraavaksi on tärkeä keskittyä tai mitä osa-aluetta tavan harjoittelun muodossa tulee vielä vahvistaa”, kertoo Erika.
Arelaisten tuloksia terveysvalmennuksesta
Osallistujien keski-ikä on ollut 46,5 vuotta, ja johtuen miesvoittoisesta alasta, miesten osuus valmennettavista on ollut luonnollisesti suurempaa kuin naisten.
Puolen vuoden mittaisen valmennusjakson aikana osallistujien liikunta-aktiivisuus, ruokavalio ja uni kehittyivät merkittävästi positiiviseen suuntaan. Lisäksi alkoholin käyttö vähentyi ja neljä henkilöä on lopettanut tupakanpolton valmennuksen aikana. Hyvää kehitystä arelaisilla tapahtui myös koetun terveyden, terveystilanteen haitta työlle sekä tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen vähenemisen suhteen.
Valmentaja Erika: ”Oma koettu terveys muodostuu useista tekijöistä, mutta aika usein jo se, kun saa kokemuksen siitä, miten omilla valinnoilla ja teoilla on positiivista vaikutusta omaan olotilaan, lisää se kokemusta oman terveydentilan parantumisesta. Kipeä ja jäykkä keho on myös merkittävä tekijä, joka vaikuttaa koettuun terveydentilaan ja omaan työkykyyn. Kun valmennettava lähtee liikkumaan, antamaan tarvittavaa huomiota keholleen tai harjoittelemaan parempia palautumisen ja stressinhallintakeinoja alkavat kivut parhaassa tapauksessa hellittämään.”
Henkisen hyvinvoinnin osa-alueen arvioissa arelaiset kokivat hyvää kehitystä fyysisen ja henkisen stressin kokemuksen vähentymisenä sekä mielialan ja työn ja vapaa-ajan tasapainon parantumisena.
Valmentaja Erika: ”Unenlaadun paraneminen vaikuttaa lähes aina suoraan suotuisasti stressikokemuksiin ja mielialaan ja siksi unen osa-alueen parantuminen heijastuu henkisen hyvinvoinnin kokemukseen. Myös uudenlaisen suhtautumis- ja toimintatavan harjoitteleminen stressaavissa hetkissä ja erilaiset hermostoa rauhoittavat keholliset harjoitteet voivat tuoda uusia keinoja ja hallinnan tunnetta kuormittaviin hetkiin arjessa.”
Vaikutus työhön
Osallistujien parantunut terveys heijastui myös työn ja työkyvyn arvioihin: hyvin työstä palautuvien osuus kaksinkertaistui, välttävän ja heikon työkyvyn arvioiden määrä vähentyi 66 % ja työkyvyn jatkuvuus terveyden puolesta epävarmaksi arvioineiden osuus vähentyi 57 %. Lisäksi ryhmällä työtyytyväisyys parantui 4 % ja arvio omasta työssä suoriutumisesta 8 %.
Taloudellisten lukujen näkökulmasta terveyskustannusten skenaarion (sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläköitymisen ja työterveyshuollon kustannukset) muutos alkutilanteeseen nähden oli – 9 % ja vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien, eli presenteismin, määrä vähentyi 50 % valmennuksen aikana.
Lisäksi valmennuksessa mukana olleet ovat olleet yleisen tyytyväisiä valmennuskokemukseensa. Valmennuksen nettosuositteluindeksi oli 59 % ja 90 %:a kyselyyn vastanneista arelaisista antoi valmennukselle arvosanan 8,9 tai 10, asteikolla 0-10.
Lopuksi
”Yhteistyö Prevenian kanssa on ollut alusta asti sujuvaa ja helppoa. Henkilöstön kokemus terveysvalmennuksen vaikutuksesta omaan työkykyyn on ollut hyvä ja olemme saaneet kiitosta siitä, että työnantaja tarjoaa tällaista. Seuraamme valmennuksen vaikuttavuutta säännöllisesti Prevenian kanssa. Raportoinnin kautta saamme hyvän kokonaiskuvan työkyvyn kehityksestä valmennusryhmän osalta. Tulokset kertovat, että valittu suunta ennakoivan työkyvyn kehittämisessä on oikea” kertoo työkykypäällikkö Laura Alalauri.
Terveysvalmennuksesta voit lukea lisää TÄÄLTÄ.
Lisätietoja:
Topi Valtakoski
topi.valtakoski@prevenia.fi
040 720 4847