Painonhallinta työpaikalla

Meillä on jo pitkään länsimaisessa yhteiskunnassa ollut meneillään epidemia nimeltään lihavuus. Tämän lihavuusepidemian (Mustajoki) kustannukset ja vaikutukset ovat jo tällä hetkellä hyvin merkittävät ja tulevaisuudessa kustannukset ja vaikutukset yhteiskunnalle tulevat vain kasvamaan.

Vaikka yksilötason ohjausta ja neuvontaa on annettu vuosikymmenet ja erilaisia kampanjoita tehty, niin silti kansan paino on jatkanut nousuaan. Toisaalta eivät tehdyt toimenpiteet ole menneet aivan hukkaan, sillä FinRavinto – tutkimuksen (Lääkärilehti) mukaan trendi on oikeaan suuntaan, eli ruokavalinnat ovat parantuneet. Lisäksi alkoholin kulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien (THL) ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on lisääntynyt trendinomaisesti (THL) jo pitkään.

Positiivinen terveystietoisuuden trendi on siis kyllä vaikuttamassa tapoihin positiivisesti, mutta silti paino on jatkanut nousuaan. Viime aikoina onkin alettu puhumaan paljon ympäristön vaikutuksesta valintoihin ja mm. Terve Paino ry. on kampanjoinut aktiivisesti yhteiskuntatason vaikuttamisesta terveemmän ruokaympäristön rakentamiseksi. Suosittelen muuten kaikkia lihavuusepidemiasta huolestuneita liittymään järjestön kannattajajäseneksi – he tekevät tärkeää vaikuttamistyötä meidän, meidän lasten ja terveemmän yhteiskunnan puolesta.

Ruokaympäristö vaikuttaa meidän valintoihimme erittäin paljon ja tällä hetkellä meillä monella tapaa onkin hyvin vihamielinen ympäristö painonhallinnan kannalta – elintarviketeollisuuden, kauppojen ja ravintoloiden tavoite kasvattaa liikevaihtoa on johtanut korkeakaloristen tuotteiden tarjonnan ja annoskokojen kasvamiseen(Mustajoki) ja yritykset osaavat hyödyntää ympäristön vaikutusta tehokkaasti. Ympäristön vaikutuksesta olikin erittäin hyvä esimerkki Helsingin sanomien jutussa, jossa kauppias vaihtoi korkeakaloriset tuotteet hyllyn oikealle puolelle ja myynti lisääntyi 40 %.

Lisäksi älypuhelinten passivoiva vaikutus saa meidät istumaan entistä enemmän ja viime vuosien yhteiskunnan kriisien tuoma henkinen kuormitus myös altistaa meidät hakemaan nopeita ja välittömästi iloa tuottavia valintoja. Ison osan arjesta kuljemme aivojen automaattiohjauksella, etenkin kuormittuneena, jolloin olemme kykenemättömiä tekemään tietoisia, terveyttä tukevia valintoja ja olemme ympäristön armoilla.

Jos ihmisen tahdonvoima ja ympäristö tappelevat – ympäristö voittaa aina pitkällä aikavälillä.

Tämän vuoksi onkin hyvä, että entistä enemmän on alettu puhumaan siitä, että painonhallinta ei ole vain yksilön ongelma, vaan painonhallintaa tukevien ratkaisujen pitäisi kohdentua yhteiskuntatasoisesti. Ympäristön muutos vaikuttaa vääjäämättä tapoihin ja valintoihin.

 

MITÄ YRITYKSESSÄ VOIDAAN TEHDÄ?

Työpaikoillakaan ei luonnollisesti ole taikakeinoja, jotka ratkaisisivat asian välittömästi, mutta on paljon pieniä asioita, joilla pystytään tukemaan painonhallintaa ja samalla lisätään vireyttä/tuottavuutta. Lähestyttäessä tapojen muuttamista järjestelmällisesti, otetaan varsinaisen tapamuutoksen lisäksi huomioon myös ympäristö, yhteisön tavat sekä ajatus- ja arvomaailma. Kun näihin tapojen taustatekijöihin vaikutetaan, auttaa se muutoksen tekemisessä ja pysyvyydessä. Joissain tapauksissa pelkästään taustatekijöiden muuttaminenkin voi riittää, ilman että henkilön toiminnan tasoon edes pyritään suoraan vaikuttamaan.

Toiminnan taustatekijöihin vaikuttamalla voidaan yrityksissä luoda olosuhteet, joissa pitkällä aikavälillä saavutetaan merkittäviä hyötyjä – ei pelkästään painonhallinnan, vaan myös yleisen vireyden ja tuottavuuden alueella. Näihin asioihin vaikuttaminen ei useimmiten edes maksa juuri mitään ja parantavat myös yksilön toimintaan kohdistuvien interventioiden vaikuttavuutta.

ARVOT JA ASENTEET

Henkilö voi voida hyvin ja olla tuottava ilman, että paino putoaa grammaakaan.

Ylipäätään pitäisi ymmärtää kaksi asiaa: 1) painonhallinta ei ole vain yksilön asia ja 2) painonhallinnan ei pitäisi liittyä aina automaattisesti painon pudottamiseen. Terveyshyötyjä ja hyötyjä työn tuottavuuden kautta nimittäin saavutetaan jo sillä, että autetaan osallistujia kehittämään omia elämäntapojaan ilman tavoitetta varsinaisesta painon pudottamisesta. Tässä toki Instagram, iltapäivälehdet ja muut mediat sekä nopeaa painonpudotusta myyvät yritykset eivät varsinaisesti ole tukena – ne kun vielä tänä päivänäkin monesti nostavat suuren painonpudotuksen sankaritarinaksi. Ja sitähän toki moni yksilökin haluaisi, eli 40:n vuoden aikana kertyneet kilot karisisi kolmessa kuukaudessa jollain yksinkertaisella keinolla. Valitettavasti lähes kaikki isot ja nopeat painonpudotukset ovat kuitenkin tuomittuja epäonnistumaan ja paino palaa takaisin korkojen kera.

Voin paremmin, nukun paremmin, mutta kun se paino…

Valitettavan monelle painonpudotus on ikään kuin pakkomielle – ainoa mittari, joka ratkaisee, onko onnistuttu elämäntapamuutoksessa vai ei. Monesti painotavoitteet otetaan vielä ajalta, jolloin elämäntilanne ja myös ympäristö oli aivan erilainen kuin tänä päivänä (armeija-aikana, ennen lapsia, opiskeluaikoina jne.). Pelkkä painoon tuijottaminen tuottaa useimmiten epäonnistumisia ja negatiivisia tuntemuksia itseä kohtaan. Kun painotavoitteesta luovutaan, voidaan huomio suunnata omaan arkeen ja pienten muutosten tekemiseen omissa tavoissa ja ympäristössä. Tämä vapauttaa energiaa, koetaan onnistumisia ja muutoksella on myös pysyvyyttä.

On toki selvää, että painon putoaminen useimmiten tuottaa terveydellisiä hyötyjä, mutta parempi uni ja terveellisempi ateriointi vaikuttavat kaikkiin positiivisesti, vaikka paino ei putoaisi grammaakaan. Ja jos henkilö voi paremmin ja tekee pieniä positiivisia muutoksia tapoihinsa, paino kyllä putoaa ennemmin tai myöhemmin tai painnonnousu pysähtyy, mikä sekin on jo positiivinen muutos.

Mitä tämä voisi tarkoittaa:

  • Ymmärretään, että painonhallinta on aina myös yhteisöä ja ympäristöä koskeva asia
  • Ei viestitä painon pudottamisesta, vaan tapojen kehittämisestä ja hyvinvointia/vireyttä tukevista valinnoista
  • Ei tueta painonpudotuskampanjoita ja -kilpailuja
  • Ei järjestetä pelkkään painonpudotukseen tähtääviä palveluita
  • Keskustellaan työterveyshuollon kanssa, miten painosta halutaan puhuttavan

On myös hyvä tunnistaa toiminnan ristiriitaisuudet – eli jos samanaikaisesti haluamme tukea yksilöitä painonhallinnassa, mutta palavereissa tarjoiluna on aina pullaa tai yrityksen jääkaapissa on aina limsaa ja olutta tarjolla. Ympäristö vie aina lopulta voiton tahdonvoimasta.

 

MUOKATKAA YMPÄRISTÖ TUKEMAAN VIREYDEN YLLÄPITÄMISTÄ JA PAINONHALLINTAA

Yrityksen johtajana haluaisin, että työntekijämme olisivat mahdollisimman tuottavia ja työkykyisiä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Yksilön tekemät valinnat vaikuttavat jokaisena työpäivänä vireyden kautta tuottavuuteen ja pitkällä aikavälillä taas terveyteen ja työkykyyn. Jos siis haluan yritykseni menestyvän, miksi en haluaisi vaikuttaa aktiivisesti myös tähän asiaan?

Johtajana en pysty suoraan vaikuttamaan henkilöiden tekemiin valintoihin, mutta valinta-arkkitehtuuriin, eli ympäristöön vaikuttamalla voin lisätä todennäköisyyttä vireyttä ja terveyttä tukeviin valintoihin. Yrityksenä teidän kannattaakin ottaa ympäristönne tarkasteluun ja pohtia, tukeeko vai haittaako se terveellisten valintojen tekemistä. Valinta-arkkitehtuurin muokkaamisesta (tuuppaamisesta) yrityksen tavoitteiden mukaisesti kirjoitin myös aiemmin blogin – voit lukea sen täältä.

Ja aivan kuin yksilön tavoissa, niin myös yrityksissä pienet valinnat kumuloituvat pitkällä aikavälillä merkittäväksi tekijäksi.

Ympäristön vaikutuksesta minulla tuli hyvä esimerkki vastaan tällä viikolla. Olin pitämässä koulutusta ja menimme ryhmän kanssa läheiseen ravintolaan syömään lounasta. Lounaslinjastossa oli ensimmäisenä tarjolla juomia kylmävitriinissä, mutta vitriinissä oli tarjolla vain mehua, maitoa ja kotikaljaa (tässä järjestyksessä). Vesipiste oli kyllä olemassa, mutta se tuli vasta vitriinin jälkeen erikseen ja ei näkynyt linjaston alkupäähän. Kiinnitinkin huomiota, kuinka suurella osalla lasit olivat täynnä lähinnä punaista ja joillakin harvoilla valkoista tai ruskeaa nestettä.

Lounaan jälkeen puhuimme ympäristön vaikutuksesta ja kysyin, kuinka moni 20:n hengen ryhmästä oli juonut vettä lounaalla. Arvaatko kuinka moni? YKSI, yksi henkilö oli ottanut yhden lasin vettä! Laskimme vielä karkeasti, että jos jokaisena työpäivänä juo kaksi lasia mehua veden sijasta, niin se tekee energiana vuoden aikana noin kahden vyötärölle kertyvän rasvakilon verran. Tuon kun kertoo yrityksen henkilömäärällä ja odottaa muutaman vuoden, niin vaikutuksen kumoamiseksi saa kaataa melkoisen paljon rahaa yksilötason vaikuttamiseen..

Yksittäisellä pullalla tai mehulasilla ei luonnollisestikaan ole iso vaikutus yksilölle eikä yritykselle, mutta pitkällä aikavälillä valinnan toistuessa ja kerrottuna yrityksen henkilömäärällä, tuolla yksittäisellä valinnalla on hyvin merkittävä vaikutus – vireyden kautta yrityksen tuottavuuteen sekä pitkällä aikavälillä terveyteen ja työkykyyn.

Mitä tämä voisi tarkoittaa:

  • Havainnoidaan ympäristöä ja miten se vaikuttaa valintoihin
  • Työpaikan ruokalaan ja/tai kahvilaan vaikuttaminen – terveelliset valinnat, ruokien ja juomien järjestys ruokalassa, lautasten koko, ei erillistä salaattilautasta jne.
  • Työpisteiden läheisyydessä aina terveellisiä välipaloja tarjolla, esim. hedelmiä ja terveellisiä välipalapatukoita. Erityisesti vuorotyössä yövuoron aikaan oleellista
  • Vesipiste lähellä työpistettä. Myös, etenkin liikkuvassa työssä, voisi kaikille jakaa juomapullot ja kannustuksen käyttää sitä työpäivän yhteydessä
  • Hyvä ja viihtyisä taukotila, missä ruoanlaiton ja säilytyksen mahdollisuudet. Jääkaapin oveen esimerkkejä ns. hyvistä, vireyttä ylläpitävistä valinnoista
  • Mahdollisten välipala-automaattien sisällön raakkaaminen terveelliseksi
  • Työpisteiden läheisyyteen tarjolle ja näkyville taukoliikuntaa ja asennon vaihtamiseen liittyviä apuvälineitä (kepit, kuminauhat, jumppapallot, seisomatuolit, erilaiset pehmeät seisonta-alustat, toimistopyörät, kävelymatot jne.)
  • Erilaisten visuaalisten vinkkien ja kannustusten sijoittamisesta valinnan paikkoihin (taukotila, ruokala, hissi/rappuset jne.)
  • Opastetaan/koulutetaan henkilöstöä havainnoimaan ja muokkaamaan omaa työ- ja kotiympäristöä tarkoituksenmukaiseksi

Hieman lisää aiheesta voit lukea aiemmin kirjoittamistani blogeista mm. terveellisten valintojen tukemisesta sekä liikunta-aktiivisuuden lisäämisestä.

Toki jokaisen yrityksen ympäristö on omanlaisensa ja ratkaisut täytyy miettiä yrityskohtaisesti. Tämäkin muutos lähtee samasta kuin yksilönkin muutos – eli ensin havainnoidaan ympäristöä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

Koska kilpailu yritysmarkkinoilla on kovaa ja tarvitsemme jokaisen henkilön täyden panoksen, niin miksi en hakisi kilpailuetua myös muokkaamalla ympäristöä tukemaan terveellisiä valintoja – siitä hyötyvät niin yksilö, yritys kuin yhteiskuntakin.

 

YHTEISÖN TAPOJEN MUOKKAAMINEN TUKEMAAN PAINONHALLINTAA

Olemme ihmisenä eläneet aina yhteisöissä ja se on ollut eloonjäämisemme kannalta elintärkeää. Tämän vuoksi edelleen tänä päivänä ympärillämme olevat ihmiset vaikuttavat meihin merkittävästi. Aivan kuin yksilölle muodostuu automatisoituja tapoja omaan arkeen, niin myös yhteisölle muodostuu tapoja ja normeja, joita noudatetaan tiedostamatta. Osa tavoista voi olla hyvinkin vireyttä ja tuottavuutta tukevia (esim. yhteiset lounashetket) ja toiset taas eivät (esim. perjantaipullo, herkut taukotilassa, taukojen väheksyminen).

Yhteisön normit terveyteen liittyvissä valinnoissa tulevat ilmi usein tuiki tavallisissa tilanteissa, missä yksi henkilö tekee ns. poikkeavan valinnan – ei ota palaveripullaa, valitsee alkoholittoman vaihtoehdon, seisoo palaverin aikana jne. Miten yhteisö reagoi? Yrittääkö yhteisö esim. vitsien varjolla saada henkilön palautettua ryhmän normien mukaiseen toimintaan (aina nyt yhden voi ottaa, ootko laihiksella?) vai hyväksyykö se valinnan.

Erityisen iso merkitys yhteisön tapoihin on ns. auktoriteettiasemassa olevilla henkilöillä: johdolla, esihenkilöillä ja henkilöstön mielipidevaikuttajilla. Jos esimerkiksi esihenkilö vastaa aina sähköposteihin tunnin sisällä tai iltamyöhään, tulkitaan se helposti käyttäytymisnormiksi ja myös muut alkavat toimimaan sen mukaisesti. Yhtä lailla vaikutus on esihenkilön tai johdon teoilla ja puheilla ns. vireyttä tukeviin valintoihin liittyen – työn tauottaminen, ateriavalinnat, hissi vai rappuset jne. Yksilöiden tekemät valinnat eivät tietenkään ole esihenkilön tai johdon vastuulla, mutta on hyvä tiedostaa voimakas vaikutus ja ohjata omalla esimerkillä toimintaa tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

Esimerkiksi taukoliikuntaan liittyen voi olla yhteisöllinen normi, joka estää liikunnan (”en kehtaa”, ”mitä muut sanovat”, naureskelu/vitsailu jumppaamisesta jne.). Esihenkilö voi omalla esimerkillään muokata tätä yhteisöllistä normia – itse aktiivisesti liikkumalla, vaihtelemalla työasentoa ja positiivisesti muita kannustamalla.

Yhteisöllisiä tapoja voidaan tietoisesti kehittää haluttuun suuntaan, mutta tarkoitus ei tietenkään ole, että yrityksissä kiellettäisiin kaikenlainen herkuttelu ja elettäisiin askeettisesti, vaan sitä, että havainnoidaan minkälaisia tapoja yhteisössä on ja pohditaan, mitkä tavat ovat tarkoituksenmukaisia ja mitkä eivät. Kehittämällä yhteisöllisiä tapoja voidaan pitkäjänteisen työn avulla luoda kulttuuri, joka tukee kokonaisuudessaan hyvinvointia ja sitä kautta painonhallintaa.

Mitä tämä voisi tarkoittaa:

  • Havainnoidaan minkälaisia yhteisöllisiä tapoja ja normeja meillä on
  • Oma yhteisö pohtimaan yhdessä keinoja ja hyviä tapoja vireyden ylläpitämiseksi – sopiminen yhteisistä tavoista
  • Tunnistetaan aktiiviset vaikuttajat henkilöstöstä ja otetaan heidät mukaan ideoimaan keinoja ja toimimaan esimerkkeinä/aktivoijina
  • Mahdollistetaan ja tuetaan henkilöstöltä tulleita ideoita (esim. yhdessä ruoan tekeminen, porraskampanjat, kerhot jne.)
  • Yrityksen johto aktiivisesti puhuu itsestä huolehtimisesta ja hyvinvoinnista, oma esimerkki
  • Esihenkilöt ideoimaan keinoja vireyden ylläpitämiseen ja huolehtimaan omasta yhteisöstä, oma esimerkki
  • Palaveripullien jne. vaihtaminen terveellisempiin vaihtoehtoihin
  • Viestitään aktiivisesti tarjolla olevista tukimuodoista
  • Taukojen huomiointi – ohjeistus, että kalenterikutsut tehdään niin, että palaverit loppuvat aina 5 tai 10 min aiemmin, eli palaverien kesto on esimerkiksi 25 tai 50 min
  • Ulotetaan tukimuodot koskemaan myös työntekijöiden perheenjäseniä

Yhteisön tapojakin voi siis muuttaa, mutta on toki hyvä ymmärtää, että jos yksilön tapojen muutoksessa menee paljon aikaa, voi yhteisön tapojen muutos olla vielä isomman työn takana ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Avainasemassa muutoksessa ovat ns. auktoriteettiasemassa olevien henkilöiden aktiivinen rooli sekä henkilöstön osallistaminen. Ja tietysti oleellista on myös muokata ympäristö tukemaan haluttuja yhteisön tapoja.

LOPUKSI

Jätin tästä blogista tarkoituksenmukaisesti pois varsinaisen yksilön toiminnan tukemisen, koska jos yrityksessä nämä tapojen taustatekijät taistelevat jatkuvasti yksilön valintoja vastaan, ei yksilövaikuttamisella tulla saavuttamaan haluttuja tuloksia. Toisaalta näihin taustatekijöihin vaikuttaminen parantaa myös yksilöön kohdistuvien toimien vaikuttavuutta ja eri taustatekijöiden tietoinen muokkaaminen sekä näkyväksi tekeminen oivalluttaa myös yksilöitä viemään opittuja asioita osaksi omaa arkeaan. Ympäristöt ja yhteisöt ovat kuitenkin erilaisia ja toimia tulisikin tarkastella yritys- ja toimipistekohtaisesti.

Ihmepilleriä ei siis ole tässäkään asiassa, mutta laajasti eri näkökulmista asioihin vaikuttamalla voidaan luoda olosuhteet, jotka tukevat painonhallintaa ja yleistä vireyttä. Samalla tuetaan tehokasta työn tekemistä. Syytä kuitenkin muistuttaa vielä lopuksi, että jos työn tekemisen ja johtamisen perusasiat eivät ole kunnossa, voi ns. hyvinvointiasioihin näkyvästi panostaminen aiheuttaa henkilöstössä jopa negatiivisia reaktioita. Tärkeimmät asiat ensin.

Toivon, että sait tästä blogista innostusta lähteä pohtimaan oman yrityksesi tai vaikka oman perheyhteisösi tapojen taustatekijöitä ja niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Olethan yhteydessä, mikäli haluat keskustella lisää aiheesta tai on jotain missä voisin olla avuksi!

Topi

topi.valtakoski (at) prevenia.fi

040 720 4847

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoituksessa käytetyt lähteet kootusti:

https://www.perttimustajoki.fi/kaikki-syovat-isoista-annoksista-enemman-miksi/

https://www.perttimustajoki.fi/lihavuusepidemian-koko-kuva-2-980-000-ylipainoista/

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/aikuisvaeston-ruoankayton-ja-ravintoaineiden-saannin-muutokset-vuosina-1997-ndash-2017-kansallinen-finravinto-tutkimus/

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus

https://thl.fi/fi/-/suomalaiset-liikkuvat-vapaa-ajallaan-yha-enemman

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009154451.html

https://prevenia.fi/tuuppaaminen-tyokaluna-yritysymparistossa/

https://prevenia.fi/10-vinkkia-milla-edistat-terveellisia-valintoja-tyopaikallasi-ilmaiseksi-tai-puoli-ilmaiseksi/

https://prevenia.fi/nailla-vinkeilla-lisaat-liikunta-aktiivisuutta-tyopaikallasi/

Artikkelikuva:

Louis Hansel at Unsplash

Jaa artikkeli: