Suomi ikääntyy vauhdilla ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n arvion mukaan työkyvyttömyyden kustannus yhteiskunnalle on jopa 10 miljardia vuodessa. Monella alalla on jo nyt akuutti työvoimapula, joten yhteiskuntana meillä on huutavan suuri tarve huolehtia, että mahdollisimman vähän henkilöitä tippuu työelämän ulkopuolelle liian aikaisin ja mahdollisimman moni jatkaa työelämässä pitkään. Paljon on jo tehty työnantajien työkykyjohtamisen kehittämisessä sekä työeläkekuntoutuksessa ja työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä onkin pienentynyt n. 80 000 henkilöllä vuodesta 2011 (Eläketurvakeskus 2022). Paljon on kuitenkin edelleen mitä voisimme tehdä työkyvyttömyystapausten ehkäisemiseksi.
FYYSINEN TYÖKYKY HEIKKENEE IÄN MYÖTÄ
Iän mukana työkyky suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin heikkenee (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021), mikä on ymmärrettävääkin, koska vanhemmiten mm. fyysinen toimintakyky heikkenee, palautuminen hidastuu ja iän mukana sairauksia ja pysyviä haittoja karttuu. Etenkin fyysistä työtä tai vuorotyötä tehdessä ikääntymisen tuoma fyysisen toimintakyvyn ja palautumisen heikkeneminen vaikuttaa kokemukseen työkyvystä. Vaikka julkisuudessa puhutaan tällä hetkellä paljon mielenterveyden edistämisestä, etenkin nuorempien ikäluokkien osalta, niin edelleen kolmasosa työntekijöistä tekee fyysisesti raskasta työtä ja vanhemmissa ikäluokissa menetetään paljon resurssia ja osaamista fyysisen työkyvyn heikkenemisen myötä. Tästä aiheesta antoi Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki hyvän haastattelun 8.2.2023: ”Puhumme yllättävän vähän siitä miten tämä porukka pysyy työkykyisenä”.
PALJON OSAAMISTA MENETETÄÄN
Iän mukana työkyky suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin jopa hieman kasvaa ja lisäksi enemmistö työnantajista pitää yli 55-vuotiaita keskimääräistä luotettavampina ja itsenäisempinä työntekijöinä (Eläketurvakeskus 2022). Vanhemmilla ikäluokilla myös työn imun kokemus lisääntyy ja työ koetaan merkityksellisemmäksi (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021), joten työkyvyttömyyden ohella menetetään sekä resurssia, mutta erityisesti osaamista ja hiljaista tietoa.
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMINEN
Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 17 500 henkilöä määrän painottuessa merkittävästi vanhempiin ikäluokkiin erityisesti 50 ikävuoden jälkeen. Työkyvyttömyyden aiheuttaneiden sairauksien suurimmat ryhmät ovat viime vuosina olleet mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (44 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (24 %). Nuoremmissa ikäryhmissä nousevat esille erityisesti mielenterveyden häiriöt, kun taas vanhemmissa ikäluokissa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus työkyvyttömyystapauksista kasvaa. (Eläketurvakeskus 2022)
Vaikka kaikkia työkyvyttömyystapauksia emme voi estää, molempiin työkyvyttömyyden aiheuttaneiden sairauksien pääryhmiin voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi.
RISKIEN KASAANTUESSA TYÖKYVYTTÖMYYDEN RISKI KASVAA
Tie ensimmäisistä oireista työkyvyttömyyteen on useimmiten vuosien mittainen matka ja mitä aikaisemmin pystytään haasteet havaitsemaan ja tarjoamaan oikeanlaista tukea, sitä todennäköisemmin saadaan negatiivinen kierre pysäytettyä. Yksittäinen terveys- tai työkykyriski ei vielä nosta työkyvyttömyyden riskiä merkittävästi, mutta työkyvyn riskitekijöiden kasaantuessa työkyvyttömyyden riski kasvaa moninkertaiseksi (Pihlajamäki ym. 2020).
Mitä enemmän riskitekijöitä kasaantuu henkilölle, sitä vähemmän voimavaroja jää työpäivän jälkeen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja sitä kompleksisemmaksi tilanne myös muuttuu. Samalla henkilön tukemisen näkökulmasta tarve muuttuu yksittäisten oireiden hoitamisesta henkilön elämän kokonaisvaltaiseen tukemiseen.
TERVEYSVALMENNUS TYÖKALUNA + 50 – VUOTIAIDEN TYÖKYVYN KEHITTÄMISESSÄ
Terveysvalmennus on puolen vuoden mittainen ajasta ja paikasta riippumaton tapojen muutokseen keskittyvä valmennusohjelma, jonka tavoitteena on auttaa osallistujia kehittämään omia arjen tapojaan ja saavuttamaan pysyviä muutoksia terveyskäyttäytymisessä sekä kehittämään työn tekemisen edellytyksiä. Voit lukea lisää terveysvalmennuksesta täältä.
Terveysvalmennus kohdennetaan yrityksissä ensisijaisesti henkilöille, joilla on useampia samanaikaisia riskitekijöitä ja riski työkyvyttömyydelle kohonnut. Monessa yrityksessä työurien pidentämisen näkökulmasta terveysvalmennusta onkin kohdennettu yli 50 – vuotiaille ja kaiken kaikkiaan vuodesta 2015 lähtien 42 % terveysvalmennuksen aloittaneista on ollut yli 50 – vuotiaita.
Terveysvalmentaja Marko Pirhonen:
”Kohderyhmässä korostuvat erityisesti palautumisen haasteet, mitkä heijastuvat yleiseen jaksamiseen ja aktiivisuuteen huolehtia itsestä. Samoin ikäluokassa korostuvat erilaiset terveydelliset haasteet sekä olemassa olevat sairaudet ja näiden vaikutus koettuun työn kuormittavuuteen. Lisäksi epäterveellisten tapojen tuomat haitat, kuten esim. väsymys, uneen liittyvät vaikeudet, vatsan ja suoliston ongelmat tuntuvat herkemmin.
Kuitenkin positiivisena puolena kohderyhmässä on, että terveys on niin sanotusti pinnalla ja valmius tehdä asioita oman terveyden eteen on usein hyvällä tasolla. Huoli omasta terveydestä, yleisen toimintakyvyn ja työkyvyn jatkuvuudesta sekä yleinen työssä jaksaminen ovatkin merkittäviä motivaatiotekijöitä muutosten tekemiseen. Kohderyhmässä on lisäksi useimmiten myös ajallisia resursseja panostaa omaan terveyteen, kun esim. lapset ovat muuttaneet omilleen.”
TERVEYSVALMENNUKSEN VAIKUTTAVUUS
Tässä tarkastellaan terveysvalmennuksen vuosina 2019 – 2022 aloittaneita yli 50 – vuotiaiden ryhmää (n=147) ja valmennuksen vaikuttavuutta tiivistetyssä muodossa. Halutessasi, voit tilata koko laajan raportin itsellesi täältä, jossa on mukana mm. taloudellisen vaikuttavuuden laajempi raportti ja vertailu toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä sekä vertailu yli 50 – vuotiaiden ja alle 50 – vuotiaiden välillä.
YKSINKERTAISISTA RATKAISUISTA ISO MUUTOS
Terveysvalmentaja Sari Coutentacis:
”Aluksi lähdemme yhdessä osallistujan kanssa pohtimaan kokonaisvaltaisesti arjen tilannetta – haasteita ja kuormitustekijöitä niin työssä kuin vapaa-ajalla, mutta myös voimavaroja ja mahdollisuuksia. Monella tarve muutokselle on iso, mutta silloin, päinvastoin kuin monesti ajatellaan, pitääkin lähteä hyvin pienistä asioista liikenteeseen. Pienten muutosten avulla luodaan onnistumisen kokemuksia ja reserviä voimavaroihin, joka sitten heijastuu positiivisesti myös muihin arjen valintoihin.
Käytännön harjoiteltavat tavat ovatkin usein yksinkertaisia – opetellaan tauottamaan työtä ja katkaisemaan paikallaanolo useammin, harjoitellaan säännöllisempää ruokailurytmiä, etsitään alkoholin tilalle muita rentoutumisen keinoja, hiotaan nukkumiseen liittyviä rutiineja, lisätään arkiaktiivisuutta ja ulkoilua sekä tarvittaessa pohditaan työhön liittyvien tapojen kehittämistä ja esim. töiden rajaamista työaikojen puitteisiin. Vuorotyössä keskitytään erityisesti tapoihin haastavimpien vuorojen, eli yleensä aikaisten aamuvuorojen ja yövuorojen, yhteydessä. Palautuminen ja rytmin siirtäminen heikentyy iän myötä, joten niihin kiinnitetään vuorotyötä tekevien kanssa erityistä huomiota.”
TULOKSET ERI OSA-ALUEITTAIN
Terveysvalmennuksen vaikuttavuutta mitataan kyselyn avulla, jossa henkilö arvioi tilannettaan eri osa-alueittain asteikolla 0-10 (0 = huonoin tilanne, 10 = paras tilanne). Kyselyssä valmentavia elämäntapakysymyksiä lukuun ottamatta kaikki kysymykset perustuvat yleisesti käytössä oleviin kansallisiin tai kansainvälisiin kyselypatteristoihin.
Raportin jokaisen kohdan taustalla on yksi kysymys ja vastausten perusteella tilanne luokitellaan heikoksi (0-4), välttäväksi (5-6), kohtalaiseksi (7-8) tai erinomaiseksi (9-10). Ryhmätasolla seurataan kohtalaisen ja erinomaisen prosenttiosuutta koko ryhmästä.
Kysely toistetaan alun jälkeen kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta ja lisäksi vaikuttavuutta seurataan valmennuksen kuuden kuukauden aktiivivaiheen jälkeen 12 ja 24 kuukauden kohdalla valmennuksen aloittamisesta.
ELÄMÄNTAVAT
Elämäntapojen osa-alueella osallistuja arvioi oman liikunta-aktiivisuuden riittävyyttä terveyden kannalta, oman ruokavalion terveellisyyttä, unen määrää ja riittävyyttä, päivittäisen tupakoinnin määrää sekä alkoholinkäytön vaikutusta jaksamiseen, palautumiseen ja yleiseen vireyteen. Ryhmätasolla eniten kehittyivät liikunta-aktiivisuus, ruokavalio ja uni.
TERVEYS
Terveyden osa-alueella henkilö arvioi omaa koettua terveydentilaa, tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja sekä terveystilanteen aiheuttamaa haittaa työlle. Lisäksi laskettiin henkilön painoindeksi ja seurattiin painon muutosta. Ryhmätasolla koettu terveydentila, tuki- ja liikuntaelimistön tilanne sekä terveystilanteen haitta työlle kehittyivät eniten.
HENKINEN HYVINVOINTI
Henkisen hyvinvoinnin osa-alueella henkilö arvioi omaa koettua henkisen stressin tilannetta, stressiperäisten fyysisten oireiden tilannetta, mielialaa sekä työn- ja vapaa-ajan tasapainoa. Ryhmätasolla henkisen hyvinvoinnin kaikki osa-alueet kehittyivät positiivisesti.
TYÖ JA TYÖKYKY
Työn ja työkyvyn osa-alueella henkilö arvioi omaa työstä palautumista, työssä suoriutumista, työtyytyväisyyttä, koettua työkykyä sekä työkyvyn jatkuvuutta terveyden puolesta. Ryhmätasolla työn ja työkyvyn osa-alueista kaikki kohdat kehittyvät positiivisesti ja suurimmat muutokset tapahtuivat työstä palautumisessa, työssä suoriutumisessa sekä työkyvyn jatkuvuudesta terveyden puolesta.
PALAUTE
Valmennuksen palautetta kysyttiin mukaillulla kysymyksellä nettosuositteluindeksistä. Vastaajista 72 % antoi arvosanan 9 tai 10, nettosuositteluindeksin ollessa 70 %.
VALMENNUKSEN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS
Terveysvalmennuksen taloudellista vaikuttavuutta arvioidaan terveyskustannusten skenaariomallin avulla, jossa arvioidaan ryhmän seuraavan kahden vuoden terveyskustannusten skenaario. Skenaariossa on mukana itse ilmoitetut sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläköitymisen kustannukset sekä työterveyshuollon kustannukset. Kohderyhmässä terveyskustannusten skenaario seuraavalle kahdelle vuodelle laski – 15 % ja euroina – 1 331 € per henkilö.
Lisäksi vaikuttavuutta arvioidaan presenteismin, eli vajaakuntoisena tehdyn työn avulla. Valmennuksen aikana vajaakuntoisten työpäivien määrä viimeisen kolmen kuukauden aikana laski alkutilanteen 12,5 työpäivästä per henkilö 6,3 päivään per henkilö eli presenteismin määrä puolittui.
Mikäli haluat itsellesi koko laajan raportin, jossa mukana tarkempi erittely taloudellisesta vaikuttavuudesta, voit tilata sen itsellesi täältä.
YHTEENVETOA
Ajatusmallin pitää lähteä siitä, että kun 50 vuotta tulee täyteen, lähdetään ennakoimaan, miten töissä jaksetaan ja miten työtä voidaan kehittää. – Elo, Kati Korhonen-Yrjänheikki 8.2.2023
Terveysvalmennus on osoittautunut toimivaksi työkaluksi + 50 – vuotiaiden terveyden ja työkyvyn kehittämiseen, mutta toki yrityksissä on aina syytä tehdä toimia myös yhteisötasoisesti. Näistä toimista esimerkkeinä ovat mm. joustot työaikoihin ja mahdollisuus työn muokkaamiseen työkyvyn perusteella sekä vuorotyössä mm. vaikutusmahdollisuus vuorojen suunnitteluun ja vähemmän yövuoroja ja pitkiä vuoroja yli 50 – vuotiaille (Työterveyslaitos 2022).
Lisäksi on toki selvää, että työkykyä pitäisi lähteä kehittämään heti työuran alusta asti, eikä pelkästään jonkun tietyn ikäpykälän saavuttamisen jälkeen tai vasta sitten, kun ensimmäiset oireet alkavat näkymään. Yrityksen tulisikin luoda työkalut omien tärkeimpien kohderyhmien ja erityisesti riskiryhmien tunnistamiseen sekä näiden terveyden ja työkyvyn kehittämiseen ennakoivasti.
Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn näkökulmasta yrityksen on syytä kiinnittää erityishuomiota viimeistään 50 ikävuoden jälkeen työkyvyn heikkenemisen aikaiseen havaitsemiseen, kohdennettuihin toimenpiteisiin sekä työn kehittämiseen ja joustoihin. Oikein kohdennetuilla toimilla voidaan parantaa merkittävästi terveyttä ja työkykyä myös vanhemmissa ikäluokissa ja sitä kautta ennaltaehkäistä työkyvyttömyystapauksia ja pidentää työuria.
LOPUKSI
Mikäli haluat itsellesi koko raportin tai haluat lisätietoja terveysvalmennuksesta, voit tehdä sen täältä tai voit myös olla minuun suoraan yhteydessä.
Topi Valtakoski
Prevenia Health Oy
LÄHTEET
Eläketurvakeskus 2022. Suomen työeläkkeensaajat 2021: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144674/suomen-tyoelakkeensaajat-2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Eläketurvakeskus 2022 29.9.2022: https://www.etk.fi/ajankohtaista/enemmisto-tyonantajista-pitaa-yli-55-vuotiaita-keskimaaraista-luotettavampina-ja-itsenaisempina-tyontekijoina/
Eläkevakuutusyhtiö Elo 8.2.2023: https://www.elo.fi/fi-fi/elomedia/2023/puhumme-yllattavan-vahan-siita-miten-tama-porukka-pysyy-tyokykyisena
Pihlajamäki y. 2020. International Archives of Occupational and Environmental Health volume 93, pages 445–456 (2020), https://link.springer.com/article/10.1007/s00420-019-01497-2
Työeläkevakuuttajat TELA ry. 8.12.2022: https://www.tela.fi/2022/12/08/tyokyvyttomyyden-hintalappu-jo-10-miljardia-euroa/
Työ- ja elinkeinoministeriö 2022: Työolobarometri 2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164237
Työterveyslaitos 13.6.2022: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/yli-50-vuotiaille-tulisi-tarjota-mahdollisuus-yotyon-ja-pitkien-tyoaikojen-vahentamiseen
Kansikuva: Jimmy Nilsson Masth on Unsplash