Yhä useammat yritykset ovat alkaneet ymmärtämään, kuinka työntekijöiden hyvinvointi on suoraan yhteydessä yrityksen menestykseen. Työntekijöiden kokema kuormitus ja riittämätön palautuminen eivät ole ainoastaan terveysriskejä, vaan ne myös heikentävät tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Tämän vuoksi on tärkeää löytää tasapaino työn vaatimusten ja siitä palautumisen välillä.

Kuormitus on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat sekä työ- että vapaa-aika

On hyvä ymmärtää, että jokainen työntekijä palautuu ja kokee stressin eri tavoin ja siihen vaikuttavat lukuisat eri asiat aina työtehtävien priorisoinnista elämäntapoihin ja vapaa-ajan velvollisuuksiin sekä perhetilanteeseen. Näin ollen yhtä ainoaa ratkaisua, joka toimisi kaikilla joka tilanteessa, ei ole.

Vastuu riittävästä palautumisesta ei ole yksin työntekijän ja hänen elintapojensa varassa, vaan työnantajan tehtävänä on luoda ne puitteet, jossa työntekijä voi suoriutua työstään hyvin sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa käytänteiden luomista kuormituksen säännölliseen seurantaan ja työolosuhteiden muotoilua niin, että ne mahdollistavat sekä työpäivän aikaisen, että työpäivän jälkeisen palautumisen. Lisäksi yrityksellä tulee olla työkaluja tunnistaa uupumuksen ensioireet ja työkaluja tilanteen parantamiseksi.

Kuormitus on myös yhteisöllinen ilmiö

Olemme yhtä kuin omat yhteisömme ja kopioimme toisten tapoja sekä tunnetiloja hyvin herkästi, ihmisiä kun olemme. Työn organisointi ja yhteisön vuorovaikutuksen toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat joko lieventää tai pahentaa kuormitusta. Tämän vuoksi palautumisen edistämisessä on aina syytä ottaa myös yhteisö mukaan ja kääntää katse ensin työn organisoimiseen. Joogatunnit eivät paljon auta, jos työtehtäviä on yksinkertaisesti liikaa, esihenkilön johtaminen epäjohdonmukaista ja vuorovaikutussuhteet työkavereihin huonolla tolalla.

Yhteisön muutoksessa esihenkilöllä onkin avainrooli, sillä hänen toimintansa ja johtamistapansa määrittävät pitkälti, kuinka hyvin yhteisö pystyy sopeutumaan ja käsittelemään kuormitusta.

Tunnistetaanko kuormitustekijät riittävän tarkalla tasolla?

Yritystasolla on hyvä olla ilmiön johtamisen näkökulmasta kuormituksen mittareita käytössä esimerkiksi henkilöstökyselyssä, jolloin voidaan karkealla tasolla tunnistaa palautumisen tila yrityksessä ja eri yksiköissä. Aktiivisen johtamisen näkökulmasta kerran vuodessa toteutettava henkilöstökysely ei kuitenkaan välttämättä tarjoa riittävästi tietoa, koska kuormitus hyvin harvoin on tasaista vuoden aikana ja eri yksiköissä. Tällöin johtamisen kannalta erilaiset pulssikyselyt ja tiimien käyttöön annetut työkalut, voivat toimia parempana johtamisen välineenä.

Koska yritys ei voi tarjota kaikkea kaikille, on oleellista tunnistaa yritys- ja tiimikohtaisesti, mitkä tekijät kuormittavat eniten, mitkä ajankohdat vuodessa ovat kuormittavimmat ja suunnitella näiden avulla käytänteet palautumisen edistämiseen. Oleellista on tukea esihenkilöiden kykyä tunnistaa oman tiiminsä henkilöiden kuormituksen tila ja tarjota esihenkilölle konkreettisia työkaluja ja ohjenuoria tiiminsä palautumisen edistämiseksi sekä mahdollisten yksilöllisten ratkaisujen tekemiseksi.

Säännöllinen ja avoin vuoropuhelu työntekijöiden kanssa on tärkeää. Esihenkilöiden tulisi aktiivisesti kysyä työntekijöidensä kokemuksia ja tarpeita työkuormaan ja palautumiseen liittyen. Lisäksi palautuminen ja hyvinvointi on oleellista ottaa osaksi säännöllisiä kehityskeskusteluita. Tämä auttaa tunnistamaan stressin lähteitä ja kehittämään yhdessä ratkaisuja niiden lieventämiseksi. Työntekijöiden ratkaisuehdotusten ja toiveiden kuuleminen ja osallistaminen tuovat kokemusta kuulluksi tulemisesta ja tukevat sitoutumista oman ja työyhteisön palautumisen edistämiseen.

On hyvä luoda säännöllinen tapa kuormituksen ja palautumisen tasapainon tarkastelulle ja säännöllisesti keskustella yhdessä aiheesta – esimerkiksi aihe voidaan ottaa asialistalle kerran kuukaudessa. Yksinkertainen ja nopea tapa kartoittaa työntekijän palautumisen tilaa on kysyä esim. tiimipalaverissa asiasta asteikon avulla. ”Asteikolla 0-10, kuinka hyvin koet palautuneesi työpäivästä/työviikosta/edeltävästä kuukaudesta?” Kovin matalat arvot ovat aina hälyttävä merkki ja tämän kokemuksen äärelle on tärkeää pysähtyä tai palata mahdollisimman pian. Myös kuormittavien ajanjaksojen tunnistaminen niin päivä, kuukausi kuin kvartaalitasolla ja niistä avoimesti keskusteleminen ja niihin valmistautuminen ovat tärkeitä, säännöllisiä aiheita tiimipalavereissa.

Työkaluja kuormituksen ja riittävän palautumisen seurantaan

Työterveyslaitos tarjoaa yrityksille ilmaisia työkaluja, joiden avulla työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria. Linkki työkalupakkiin: https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut

Työkalupakista löytyvät mm. palautumislaskuri, joka on hyvä täyttää tiiminä. Laskuri antaa välittömän palautteen palautumiskäytäntöjen tilanteesta ja vastauksiin pohjautuvia suosituksia kehittämistoimiksi.

Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle tarjoaa työkalun, kun työpaikoilla halutaan tunnistaa työuupumusriskin olemassaolo ja yleisyys. Saatujen tietojen perusteella saadaan käytännön esimerkkejä ja ohjeistusta työuupumuksen vähentämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi.

 

TYÖKALUJA PALAUTUMISEN EDISTÄMISEKSI

Palautuminen työn rasituksista ei ole vain fyysistä lepoa, vaan se on sekä kehollista, että mielen sisäistä toimintaa. Työn luonteen mukaan keho tarvitsee työpäivän aikana joko aktivoivaa ja virkistävää liikettä tai elpymishetkiä fyysisestä rasituksesta. On paljon, mitä työnantaja voi tehdä auttaakseen työntekijöitä keskittymään työssä sekä palautumaan jo työpäivän aikana.

Fyysisen aktiivisuuden ja tauottamisen tukeminen

Mahdollisuus ja matala kynnys liikuntatuokioihin työpäivän aikana auttaa pitämään mielen virkeänä ja kehon aktiivisena. Erilaisten liikuntavälineiden tarjonta ja niihin helposti tarttuminen tukee työergonomiaa ja vireystilaa. Tällaisia liikuntavälineitä ovat esim. jumppakeppi, kuminauha, jumppapallo, leuanvetotanko ja tasapainolauta. Myös työasentojen vaihteluun tarjottavat apuvälineet (esim. seisontapöytä, jumppapallo, satulatuoli, toimistopyörä tai kävelymatto) lisäävät vaihtelua ja kuormitusta keholle

Erilaisten taukojumppasovellusten tarjoaminen työntekijöiden käyttöön voi madaltaa kynnystä ryhtyä tuumasta toimeen, kun joku toinen näyttää ja ohjeistaa, mitä tehdään. Aina pelkät välineet ja sovelluksetkaan eivät riitä aktivoimaan työntekijöitä vaan tarvitaan näihin perehdyttämistä, muistuttamista ja yhteisiä liikuntatuokioita, joiden avulla yhdessä harjoitellaan virkistävien hetkien sisällyttämistä omiin työtapoihin.

Varsinkin avokonttoreissa muiden esimerkillä on iso vaikutus siihen, kuinka keholle annetaan liikettä työpäivän aikana. Herkästi voi syntyä kokemus: ”En kehtaa tehdä mitään liikkeitä, kun ei kukaan muukaan tee.” Tai päinvastoin muiden esimerkistä saadaan kannustus ja ärsyke oman kehon liikuttamiselle.

Yhteisölliset tavat liikunnan ja kehon aktivoimisen suhteen rohkaisevat, madaltavat kynnystä ja auttavat oppimaan ja ottamaan haltuun uudenlaisia kehoa ja mieltä virkistäviä tapoja yksilötasolla. Esimerkiksi viikoittaiset liikuntavartit, joihin voisi osallistua niin läsnä kuin etänä, palavereiden aloitukset yhdessä herättelevillä liikkeillä tai kävelypalavereiden pitäminen luovat liikunnallisempaa työskentelykulttuuria.

Joissakin yrityksissä on hyödynnetty vertaisaktivointia eli on arvottu esimerkiksi liikuntaparit, jotka keskenään sopivat vapaa-ajalla tapahtuvasta liikkumisesta ja näin kannustavat ja sitouttavat toisiaan liikuntaan. Erilaisin kampanjoin ja liikuntalähettilään organisoimana on tarjottu henkilöstölle mahdollisuus osallistua yhdessä erilaisten liikuntalajien kokeiluun ja yhdessä liikkumiseen.

Lue myös tästä vanhasta blogistamme vinkkejä, miten voit lisätä kustannustehokkaasti liikunta-aktiivisuutta työpaikallasi.

 

Ravitsemus vireystilan tukena

Työpaikoilla lounasravintolan, kahvilan ja erilaisten välipala-automaattien tarjonta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia ravitsemuksellisia valintoja työntekijät aamupalalla, lounaalla ja iltapäivästä tekevät. Millaisiin valintoihin lounasravintolan ympäristö työntekijää ohjaa, on myös iso merkitys siihen, miten kukin oman lautasensa tottuu täyttämään. Ravitsemusvalinnoilla on tärkeä rooli vireystilan säätelyssä työpäivän aikana. Siksi työnantajan kannattaa aktiivisesti keskustella lounasravintolan tai kahvilan toimijan kanssa vireystilaa tukevasta valikoimasta.

Työpaikan kahvin juonnin kulttuuri vaikuttaa paljon myös siihen, kuinka paljon työntekijät ohjautuvat kuluttamaan kahvia ainoana piristyskeinona väsymykseen. Jos työpaikoilta löytyy kahvitarjonnan lisäksi vesipisteitä, teetä ja houkuttelevia ja terveellisiä välipalavaihtoehtoja, esimerkiksi hedelmiä ja välipalakeksejä, on työntekijän paljon helpompi tehdä omaa jaksamista ja vireystilaa tukevia valintoja. Lisäksi kahviautomaatin viereen voi olla hyvä laittaa ystävällistä muistutusta, että kofeiinin nauttiminen myöhään voi vaikuttaa yöuniisi ja kannustusta virkistäytyä myös muilla keinoin.

Lue myös tästä vanhasta blogistamme vinkkejä, miten voit edistää terveellisiä valintoja työpaikallasi.

 

Työpäivän huokoisuus ja elpymishetket

Elpyminen on onnistunut, kun työntekijän elimistö on stressin aiheuttaman viriämisen jälkeen palannut takaisin perustasolle. Työpäivissä tulee olla huokoisuutta niin päivä- kuin viikkotasolla, muutoin työpäivän sisällä tapahtuvat elpymishetket eivät pääse toteutumaan. Palautumiseen on kiinnitettävä huomiota päivittäin, koska ihmisessä ei ole akkua, jonka pystyisi lomalla lataamaan koko vuodeksi.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että työpäivän aikana ylipäätään on mahdollisuus taukoihin, mikä ei valitettavasti ole aina itsestään selvää. Tässä työnantajan vastuu on luonnollisesti tärkeä: mahdollisuus taukoihin on turvattava, eikä se voi olla vain työntekijän vastuulla. Lisäksi tauot ovat erityisen hyödyllisiä, jos niitä on mahdollista pitää silloin, kun tuntee keskittymiskyvyn herpaantuvan ja väsymyksen haastavan sujuvaa työskentelyä. Työntekijöiden mukaan ottaminen taukokäytäntöjen suunnitteluun on hyvä idea ja se yleensä lisää tyytyväisyyttä tauottamiseen.

Palavereiden suuri määrä ja tiivis aikataulutus nousevat valmennuksissamme hyvin usein esille tekijöinä, jotka lisäävät työntekijän kuormittuneisuutta ja haastaa palautumista työpäivän sisällä. On myös suuri loukkaus työntekijän omalle työajan ja jaksamisen hallinnalle, jos työntekijän itselle kalenteroimaa keskeytymätöntä työaikaa tai lounastaukoja ei toistuvasti kunnioiteta. Palaverien sopiminen varausten päälle loukkaa työntekijän autonomian tunnetta, mikä on yksi oleellisimpia asioita hyvinvoinnin ja tuottavuuden taustalla.

On oleellista tehdä näkyväksi ja sopia yhteisöllisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista palavereiden määrän, pituuden ja ajoituksen suhteen – ne vaikuttavat hyvin paljon siihen, miten kuormittavina palaverit osana työtä koetaan. Esimerkkejä yhteisöllisistä palaverikäytännöistä, jotka luovat huokoisuutta:

• Palaveriaikojen lyhentäminen 5 ja/tai 10 minuutilla niin, että puolen tunnin palaverin kesto on 25 minuuttia ja tunnin palaverin kesto on 50 minuuttia (tästä saa tehtyä automaattisen mm. Outlookin kalenteriasetuksista)
• Palaveriton aika lounasaikaan klo 11-12 päivittäin
• Palaveriton perjantai
• Päivän ensimmäiselle ja viimeiselle tunnille ei palavereita

Tästä blogista lisää vinkkejä palautumista edistäviin etäpalaverikäytäntöihin.

Tärkeää onkin työpaikoilla miettiä, miten palauttavia hetkiä voisi saada työpäivään. Ne olisivat jaksoja, jolloin työntekijä voi tietoisesti irrottaa itsensä työn tekemisestä ja palautua. Oman vireystilan huomioiminen ja huomaaminen onkin ensi arvoisen tärkeä askel siihen, että työntekijä kykenee joko rauhoittamaan tai aktivoimaan itseään tilanteen ja tarpeen mukaan.

Ympäristö tukemaan keskittymistä ja palautumista

Koska aivomme jatkuvasti skannaavat ympäristöä ja reagoivat automaattisesti ärsykkeisiin, on ympäristöllä merkittävä vaikutus keskittymiskykyyn ja hermoston vireystilaan. Jatkuvat keskeytykset ja häly nostavat stressitilaa ja haittaavat keskittymistä. Ympäristön muokkaus ei tänä päivänä tarkoita pelkästään yrityksen toimitilojen ympäristön muotoilua, vaan myös vinkkien ja ohjeistusten antamista oman henkilökohtaisen tietokoneympäristön sekä esimerkiksi etätyöympäristön hallintaan.

Keskeytysten hallintaa ja keskittymistä edistävät mm. yhteisten pelisääntöjen tekeminen eri viestimille (teams, sähköposti, slack jne.), opastus hälytysten poistamiseen tietokoneelta (ääni, visuaalinen) sekä pelisääntöjen tekeminen avokonttorissa – milloin saa häiritä, milloin ei, yleinen äänenkäyttö ja käyttäytyminen.

Etätyön olosuhteista huolehtiminenkin on työnantajan intresseissä, erityisesti jos merkittävä osa työstä tehdään säännöllisesti etänä – valveutunut työnantaja huolehtii, että myös kotitoimistolla on tietokoneen lisäksi tehokasta työn tekemistä tukevat apuvälineet (työasennon vaihtelu, valaistus, kuulokkeet jne.).

Toimistolla hiljaisia tiloja elpymishetkille on syytä olla tarjolla, erityisesti jos työskennellään avokonttorissa. Vastamelukuulokkeet voivat myös tarjota kaivattua hiljaisuutta yleisestä hälinästä. Myös kehoa ja hermostoa rentouttavat tuolit kuten Neurosonic- tai hierontatuolin hankkiminen työpaikalle on signaali työntekijälle: Työpaikalla on lupa myös rentoutua ja elpyä. Viihtyisät rauhoittumistilat voivat olla myös hyvä houkutin hybridityössä tulla toimistolle.

Joustavuuden tukeminen

Tukemalla joustavia työaikoja ja etätyömahdollisuuksia, esihenkilöt voivat auttaa työntekijöitä hallitsemaan paremmin omaa aikaa ja siten edistämään heidän palautumistaan. Joustavuus työaikojen suhteen mahdollistaa paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon, mikä on tärkeää henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Tässäkin asiassa kokemus etätyön vs. lähityön kuormittavuudesta on hyvin yksilöllinen kokemus ja sen vuoksi hyvin jäykät ja ehdottomat säännöt eivät tue yksilöllistä palautumisen tukemista. On kuitenkin hyvä antaa tietyt raamit hybridityön toteutumiselle, jotta myös yhteisölliset tavat ja lähikohtaamisten arvo saadaan näkyville ja hyödyksi.

Digitaaliset työkalut

Digitaalisten työkalujen ja sovellusten hyödyntäminen henkilöstön palautumisen tukemisessa on nykyaikainen lähestymistapa. Erilaiset työajanhallintaa tukevat sovellukset voivat auttaa työstä irrottautumisessa ja hellittämisen taidon harjoittelemisessa.

Työn tekemisen rytmittämiseen voi saada tukea erilaisista sovelluksista. Sovellus ohjaa työajan rytmittämistä esimerkiksi niin, että yhtämittaista työtä tehdään 20 min ja sitä seuraa 5 min tauko ja sama sykli toistuu muutamia kertoja ennen pidempää taukoa. Pelkkä sovellusten olemassaolo ei vielä takaa niiden hyödyntämistä eli sen vuoksi työpaikalla tulee aktiivisesti perehdyttää ja muistuttaa näiden sovellusten käytöstä ja hyödyntämismahdollisuuksista.

Lisäksi on olemassa erilaisia digitaalisia sovelluksia, jotka muistuttavat työn tauottamisesta sekä antavat konkreettisia ohjeita esimerkiksi liikunnallisen tauon pitämiseen. Toki on oleellista suunnitella digitaalisten työkalujen hyödyntäminen niin, että ne eivät entisestään lisää työn keskeytyksiä ja siten kuormitusta.

Esimerkin voima ja yhteisön yhteiset tavat

Esihenkilöiden käytös asettaa mallin koko tiimille. Jos esihenkilöt puhuvat omasta kuormituksestaan, pitävät säännöllisesti taukoja, osallistuvat liikuntatuokioihin, ja noudattavat terveellisiä työtapoja, he rohkaisevat epäsuorasti myös alaisiaan pitämään omasta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvä työnantaja valjastaa esihenkilöt huolehtimaan aktiivisesti oman tiiminsä palautumisesta.

Myös työyhteisön tai pienemmän tiimin tai työparin yhdessä säännöllisesti toteutettavat elpymishetket toimivat opastajina ja keinoina harjoitella työstä irrottautumista ja oman vireystilan havainnointia. Tämä tuo myös vahvistusta sille kokemukselle, että työpäivän aikana kuuluu ja on lupa ottaa hengähdyshetkiä ja antaa huomiota omalle jaksamiselle ja työvireydelle.

Tällaisia hetkiä voivat olla esimerkiksi lyhyet happihyppelyt yhdessä ulkona lähiympäristössä. Ennalta sovitut kohtaamishetket taukotilassa tai kahvilassa, jossa puhutaan tietoisesti muista kuin työasioista, yhteinen hengitys- tai rentoutumishetki ohjattuna.

Työntekijöitä voi myös keskenään kannustaa jakamaan kokemuksiaan erilaisista tavoista, jotka auttavat heitä palautumaan työstään. Taukotiloissa tämä voi näkyä esimerkiksi ideatauluina, jonne on koottu hyväksi havaittuja palautumisen tapoja niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa mahdollistaa räätälöityjen ja kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelun henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuolto voi lisäksi tarjota arvokasta tietoa ja resursseja, jotka auttavat tunnistamaan ja vähentämään työperäistä kuormitusta.

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Esihenkilöitä olisi hyvä kouluttaa myös hyvinvoinnin johtamisesta, joissa yhtenä osa-alueena olisi stressinhallinta ja palautumisen edistämisen työkalut. Näin he voivat edistää omaa sekä työntekijöiden taitoja hallita stressiä ja vahvistaa hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla. Me Preveniassa olemme mm. auttaneet asiakkaitamme viemään hyvinvointijohtamista käytäntöön tapojen johtaminen esihenkilötyössä – koulutuksen avulla.

Tietoisuuden lisääminen stressinhallintakeinoista ja palautumista tukevista työtavoista työntekijöiden keskuudessa on tärkeää. Työpaikoilla voidaan järjestää työpajoja, joissa harjoitellaan stressinhallinnan taitoja, kuten mindfulnessia, rentoutumistekniikoita tai ajankäytön hallintaa. Myös elämäntapojen merkitys ja sen ymmärtäminen oman palautumisen taustalla on tärkeä aihe, jonka voi nostaa, vaikka työhyvinvointipäivän teemaksi. Erityisesti uneen ja liikuntaan liittyvien tapojen merkitys korostuu, kun halutaan edistää parempaa jaksamista ja palautumista. Me Preveniassa olemme pitäneet asiakkaidemme henkilöstölle luentoja mm. stressinhallinnasta, resilienssin edistämisestä, palautumisen keinoista ja laajemmin elämäntavoista.

Uuden työntekijän perehdytysmateriaaliin on myös tärkeää sisällyttää ohjeita ja tietoa keinoista, joilla työtään aloittava voi vähentää työn kuormittavuuttaan ja edistää palautumistaan. Esimerkiksi me Preveniassa olemme tehneet erityisesti vuorotyöläisille oppaita tukemaan palautumista ja ennaltaehkäisemään työn kuormitustekijöiden aiheuttamia haasteita arjessa.

Viestintä ja palautumisopas

Palautumisen teemat on syytä sisällyttää osaksi yrityksen hyvinvointiviestintää, koska käytännön työkaluista on hyötyä vain silloin, jos työntekijät ovat tietoisia niistä ja niiden hyödyntämisestä. Palautumisen nostaminen osaksi yrityksen ja erityisesti johdon viestintää kertoo myös asian tärkeydestä.

Voi olla myös hyvä idea dokumentoida yrityksen palautumisen työkalut ja käytänteet yksiin kansiin joko digitaalisena tai printattavana oppaana. Tällaiseen palautumisoppaaseen voidaan sisällyttää vinkkejä palautumiseen niin yksilölle, esihenkilölle kuin koko tiimille sekä tuoda esille erilaisia työkaluja mitä yrityksellä on tarjolla palautumisen tueksi. Parhaiten opas toimii, kun se jää pysyväksi osaksi yrityksen arkea, sitä nostetaan säännöllisesti viestinnässä esille ja hyödynnetään osana olemassa olevia prosesseja, niin kuin perehdytystä, varhaisen tuen keskusteluita tai kehityskeskusteluita.

Palautumisvalmennus

Prevenian tarjoama palautumisvalmennus on yksi kohdennettu tukitoimi ja työkalu työntekijän palautumisen vahvistamiseen ja työuupumisen ennaltaehkäisemiseen. Valmennuksessa lähdetään järjestelmällisesti kehittämään henkilön palautumiseen liittyviä tapoja ja siinä otetaan huomioon aina myös henkilön tärkeimmät yhteisöt.

Valmennukseen voi ilmoittautua työntekijä itse suoraan, työterveyshuollon tai esihenkilön kannustamana ja ohjaamana. Palautumisvalmennus kohdennettuna työkaluna voi olla hyödyllistä, kun huomataan tietyssä yksikössä tai tiimissä palautumisen haasteita.

Lisää tietoa palautumisvalmennuksesta löydät täältä: Palautumisvalmennus.

Oikea-aikainen tuki parantaa vaikuttavuutta

Koska elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta harvoin kaikille samaan aikaan, on yrityksen syytä luoda käytäntöjä miten työntekijät tai esihenkilöt voivat saada tukea silloin, kun tarve on ajankohtainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erilaisia palveluita ja tukea on jatkuvasti ja helposti saatavilla. Yksi vastaan tullut esimerkki on nappi intrassa, josta painamalla ja lyhyen lomakkeen täyttämällä voi saada tukea mihin tahansa hyvinvointihaasteeseen liittyen. Samalla henkilö voidaan ohjata oikean tuen piiriin.

Kun palveluita on tarjolla silloin, kun henkilö on itse valmis tekemään asialle jotain, eli muutosvalmius on korkealla tasolla, parantaa se myös palveluiden vaikuttavuutta.

LOPUKSI

Kaikista oleellisinta kuormituksen hallinnassa on työn organisointi ja ihmisten väliset hyvät vuorovaikutussuhteet, mutta sen lisäksi on paljon muuta mitä yritys voi tehdä kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja palautumisen edistämiseksi.

Tänä päivänä merkittävä osa työstä on aivotyötä ja koska aivojen tietoisen kapasiteetin hyödyntäminen vaatii hyvää palautumiskykyä, voidaankin sanoa, että yrityksen menestyminen on riippuvainen yrityksen ja sen henkilöstön palautumiskyvystä. Yksilön vastuulla on aina huolehtia omasta kokonaispalautumisesta, mutta yritys luo ne puitteet, jossa yksilö voi sekä menestyä työssä, että palautua siitä hyvin.

Ole yhteydessä, mikäli heräsi kysyttävää tai mikäli haluat, että autamme teidän yrityksenne henkilöstöä palautumaan paremmin.

Erika Ranta & Topi Valtakoski

050 538 6477 /040 720 4847

erika.ranta (at) prevenia.fi / topi.valtakoski (at) prevenia.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Manka M-L., Manka M. 2023. Työhyvinvointi, Alma Talent.

Virtanen, A. 2022. Psykologinen palautuminen, Tuumakustannus.

Työterveyslaitos. Työssä palautuminen – Palaudu aivotyössä tietopankki. Haettu 24.5.2024 osoitteesta: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/palaudu-aivotyossa-tietopankki/tyossa-palautuminen

Työterveyslaitos. Työhyvinvointi ja työkyky. Haettu 24.5.2024 osoitteesta:https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky