Terveysvalmennus työkykyjohtamisen työkaluna

Viime vuosien kriisit, liikkumattomuus, ylipainon lisääntyminen jne. ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita työntekijöiden jaksamiselle ja työkyvylle. Niin hyvillä kuin huonoillakin tavoilla on tapa kumuloitua ja hyvinvoinnin polarisoitumisen ilmiö on havaittavissa myös yrityksissä – ne joilla menee hyvin, menee todennäköisesti entistäkin paremmin ja ne joilla on haasteita, on entistä enemmän haasteita selvitä arjessa. Tämä aiheuttaa yrityksille paineita löytää vaikuttavia työkaluja työkyvyn parantamiseen.

Terveysvalmennus on tarkoitettu työkykyjohtamisen työkaluksi ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä sekä parantamaan työn tekemisen edellytyksiä henkilöillä, joilla terveysriskit ovat kasaantuneet. Terveysvalmennukseen on osallistunut vuodesta 2015 lähtien yli 1400 henkilöä. Tässä blogissa esittelen terveysvalmennuksen vaikuttavuusraportin 12 kuukautta valmennuksen aloituksesta, eli puoli vuotta valmennuksen aktiivivaiheen päättymisen jälkeen. Mukana raportissa ovat henkilöt, jotka ovat aloittaneet terveysvalmennuksen 1.1.2021 jälkeen.

Terveysvalmennuksen tausta ja tavoitteet

 

Terveysvalmennuksen kehitystyö lähti liikkeelle jo yhdeksän vuotta sitten lukuisista keskusteluista henkilöstöhallinnon kanssa ja havainnosta, että ”vaikka mitä järjestettäisiin, niin ne, jotka tukea eniten tarvitsisivat, eivät lähde mukaan”. Otimme tuon kohderyhmän tarkasteluun ja lähdimme kehittämään palvelua, joka on suunnattu niille henkilöille, joilla terveys- ja työkykyriskit ovat kasaantuneet ja täten työkyvyttömyyden uhka tulevina vuosina on kohonnut. Halusimme luoda palvelun, jolla kyseistä kohderyhmää voidaan auttaa muuttamaan omaa terveyskäyttäytymistään pitkäjänteisesti. Tärkeänä tekijänä on myös koko ajan ollut palvelun vaikuttavuuden raportointi yritykselle niin terveystuloksina, kuin euroinakin.

Terveysvalmennuksen aktiivivaihe kestää kuusi kuukautta ja tavoitteena on auttaa osallistujaa tekemään muutoksesta mahdollisimman yksinkertaista ja pysyvää. Valmennus tähtää tapojen konkreettiseen muutokseen aivojen ehdoilla ja jotta muutoksella olisi myös pysyvyyttä, huomioidaan muutoksessa aina myös tapojen taustatekijät, eli mm. eri yhteisöt ja ympäristö. Puhummekin tästä tapojen taustatekijät huomioivasta muutosprosessista järjestelmällisenä tapojen muuttamisena. Voit lukea lisää valmennuksesta täältä.

Valmennus ei ole pelkästään tapojen muutoksen prosessi, vaan myös oppimisprosessi, missä henkilö tapoja muuttaessaan samalla myös oppii itsestään, omasta käyttäytymisestään sekä oppii tietoja ja taitoja tapojen muuttamisesta. Tavoitteena on, että valmennuksen jälkeen henkilö osaa oppien avulla itsenäisesti jatkaa tapojen muutosten tekemistä omassa arjessaan.

Vaikuttavuusraportin keskeiset tulokset

Vaikuttavuusraportti perustuu kyselyyn, joka tehdään alussa sekä kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta. Vuodesta 2021 lähtien olemme seuranneet valmennuksen vaikuttavuutta samalla kyselyllä myös aktiivivaiheen jälkeen 12 ja 24 kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta. Näin saadaan tietoa myös valmennuksen tulosten pysyvyydestä.

Tässä tarkastellaan tuloksia 12 kuukauden kohdalla valmennuksen aloituksesta, eli puoli vuotta valmennuksen päättymisestä.

PERUSTIEDOT

• 12 kuukauden kohdalla henkilöitä yhteensä 355 hlöä, joista 46 hlöä keskeyttänyt valmennuksen ennen seurantaa.
• 12 kuukauden seurantakyselyyn on vastannut 183 henkilöä, joista 180 on vastannut kaikkiin kartoituksiin.
  • Vastausprosentti 59 %
• Raportin n = 180 henkilöä, josta 48 % naisia ja 52 % miehiä.
• Keski-ikä 48,3 vuotta
  • Alle 30-vuotiaat 2 %
  • 30-39 vuotiaat 10 %
  • 40-49 vuotiaat 30 %
  • 50-59 vuotiaat 38 %
  • 60 tai yli vuotiaat 11 %
• Työnkuvat
  • Työntekijöitä (fyysistä työtä tekevät) 39 %
  • Toimihenkilöt 29 %
  • Ylemmät toimihenkilöt, esihenkilöt, johto 32 %

TULOKSET ERI OSA-ALUEITTAIN

Alla terveysvalmennuksen tulokset eri osa-alueittain. Ryhmätasolla seurataan kohtalaisen ja erinomaisen arvion (keltainen ja vihreä) prosenttiosuutta koko ryhmästä alussa (Alku), valmennuksen aktiivivaiheen jälkeen (6 kk) sekä puolen vuoden seurannan jälkeen (12 kk). Lisäksi mukana seuranta henkilöittäin.

ELÄMÄNTAVAT

Elämäntavoissa henkilöiden arviot omasta tilanteestaan heikentyivät hieman seurantajakson aikana, mutta pysyivät selvästi paremmalla tasolla alkutilanteeseen nähden.

TERVEYS

Terveys-osiossa tuki- ja liikuntaelimistön tilanteen arviot parantuivat ja muut arviot heikentyivät hieman seurantajakson aikana, mutta pysyivät selvästi paremmalla tasolla alkutilanteeseen nähden.

HENKINEN HYVINVOINTI

Henkisen hyvinvoinnin osa-alueella fyysiset stressioireet ja mieliala pysyivät keskimäärin seurantajaksolla samalla tasolla, kun taas henkinen stressi sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino heikentyivät hieman. Kaikki arviot pysyivät selvästi paremmalla tasolla alkutilanteeseen nähden.

TYÖ JA TYÖKYKY

Työn ja työkyvyn osa-alueella seurantajaksolla työtyytyväisyys kohentui hieman, koettu työkyky ja työkyvyn jatkuvuus pysyivät samalla tasolla ja työstä palautuminen sekä työssä suoriutuminen laskivat hieman. Kaikki arviot pysyivät selvästi paremmalla tasolla alkutilanteeseen nähden.

Osallistujien kokemukset ja palaute

Valmennuksen palautetta seurataan kysymyksellä: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit terveysvalmennusta vastaavassa tilanteessa olevalle henkilölle?”. Kysymys peilaa samalla valmennuksen ajankohtaisuutta henkilön tilanteeseen nähden ja antaa palautetta mm. valmennuksen valintatilanteeseen ja viestintään.

Seurantajaksolla palautetta ei kysytä, mutta valmennuksen nettopalauteindeksi oli tarkasteltavalla ryhmällä valmennuksen aktiivivaiheen päättymisen jälkeen 67 % ja keskiarvo 8,9 (0-10).

Alla osallistujien kommentteja valmennuksesta 12 kuukauden kohdalla, lisää terveysvalmennuksen palautteita voit lukea täältä.

”Kiitokset valmennuksesta, siitä on ollut varmasti enemmän hyötyä kun osaa ajatellakaan. Toistaiseksi homma on pysynyt hyvin raiteillaan ja toivon mukaan jatkuu näin vielä pitkään.”

”Kiitos valmennuksesta. En joutunut ottamaan lisälääkityksiä, joten suurin tavoite saavutettu.”

”Minua hieman harmitti, etten elämäntilanteessani ottanut valmennusta ihan täysillä. Mutta siitä jäi minulle kuitenkin paljon työkaluja myöhempää käyttöä varten. Valmennuksen myötä ja varsinkin sen jälkeen olen aktivoitunut liikkumaan, mikä oli yksi tavoitteistani ja suhtaudun myös työhöni eri tavalla. Kiitos! Sain valmennuksesta paljon!”

”Kiitos mahtavasta valmennuksesta ja tsemppauksesta. Ehdottomasti ihan huippu juttu, että pääsin tähän mukaan.”

”Kiitos kaikesta. Vinkit, neuvot ja tuki tuli kyllä tarpeeseen. Kyllähän tässä on vuoden aikana taas opetellut uutta, ja tapamuutoksiakin olen omaksunut.”

”Tämän valmennuksen ansiosta mieleni on saanut työkaluja vaikeisiin tilanteisiin ja onkin opettanut ajattelemaan itseäni eikä aina muita. Kiitos ❤️”

”Kiitokset vielä kerran hyvistä vinkeistä ja opeista, ovat avanneet silmiä ihan erilailla huomioimaan asioita eri kantilta.”

”Mielestäni tämä oli itselleni hyvä valmennus. Olen monille kehunut tätä että tuntui itselle sopivalta aloittaa tämän valmennuksen avulla tätä ”uutta elämääni”. Asioihin joihin lähdettiin alussa muutosta tekemään, olen saanut pidettyä mukana tähän asti. Toki pieniä ”lipsahduksia” mukaan on mahtunut, mutta en ole siitä itseäni rankaissut.”

 

Taloudellinen hyöty

Terveysvalmennuksen taloudellista hyötyä mitataan itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen määrän, työkyvyttömyyseläköitymisen sekä työterveyshuollon kustannusten ennusteen pohjalta luodulla skenaariomallilla, jossa ennustetaan terveyskustannuksia seuraavalle kahdelle vuodelle.

Lisäksi taloudellista hyötyä tarkastellaan seuraamalla presenteismiä, eli itse ilmoitettujen vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrää sekä koettua työpanosta vajaakuntoisena tehtyinä työpäivinä. Laskennassa on käytetty yritysten omia palkkaluokkia ja mahdollisen sijaistamisen kustannuksia.

ITSE ILMOITETTUJEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS

Sairauspoissaoloja seurataan itse ilmoitettujen sairauspoissaolojen avulla. Sairauspoissaolojen trendi jatkoi seurantajaksolla laskusuuntaisesti ja koko seurannan aikana muutos alkutilanteeseen nähden oli – 26 %. Sairauspoissaolot intervention mittarina ei ole täysin suoraviivainen mittari, koska siihen vaikuttaa moni asia mm. organisaatiotasolta, mutta isommassa ryhmässä se antaa näkymän kustannusten suuruudesta sekä kehityksen trendistä. Olen aiemmin kirjoittanut blogin aiheesta, jonka voit lukea täältä.

 

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEMENON JA TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUSTEN ENNUSTEET

Työkyvyttömyyseläkemenoa ennustetaan laskemalla jokaiselle henkilölle jäljellä olevat työvuodet ja kustannus  työkyvyttömyyseläköitymisestä yrityksen palkkaluokkien mukaan sekä arvioimalla todennäköisyyttä työkyvyn jatkuvuus terveyden puolesta – kysymyksen pohjalta seuraavan kolmen vuoden aikana. Kohentuneen työkyvyn jatkuvuuden vuoksi ennuste työkyvyttömyyden kustannuksista seuraavalle kolmelle vuodelle lähes puolittui, muutoksen ollessa – 49 %.

Työterveyshuollon kustannusten arviointi perustuu koettuun työkykyyn ja työkyky-luokan perusteella ennustettuihin työterveyshuollon kustannuksiin seuraavan vuoden aikana. Kohentuneen työkyvyn vuoksi työterveyshuollon kustannusten ennuste laski – 22 %.

TERVEYSKUSTANNUSTEN SKENAARIO

Edellä mainituista terveyskustannuksista lasketaan ennuste seuraavalle kahdelle vuodelle ja ennusteen muutos oli vuosi valmennuksen aloittamisesta – 25 % ja – 2 839 €/hlö alkutilanteeseen verrattuna.

PRESENTEISMI, ELI VAJAAKUNTOISENA TEHDYT TYÖPÄIVÄT

Lisäksi valmennuksen vaikuttavuutta seurataan presenteismin, eli vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrällä. Henkilö arvioi sairauspoissaolojen lisäksi vajaakuntoisena tehtyjen työpäivien määrää viimeisen kolmen kuukauden aikana sekä omaa työpanosta vajaakuntoisena tehdyssä työssä. Tämän avulla voidaan laskennallisesti arvioida paljonko täysipainoista työpanosta ollaan menetetty. 12 kuukauden seurannassa vajaakuntoisia työpäiviä oli alkutilanteeseen nähden – 45 % vähemmän ja laskennallinen menetetty työpanos – 49 % vähemmän kuin alkutilanteessa.

 

ROI, ELI PANOKSEN JA TUOTOKSEN SUHDE

Luvuista voidaan laskea karkealla tasolla myös intervention panoksen ja tuotoksen suhde. Jos otetaan huomioon terveyskustannusten skenaario valmennuksen ja seurantajakson ajalta sekä arvio presenteismistä koko seurantajaksolta alkutilanteeseen nähden, on terveysvalmennuksen ROI ollut 5,8.

On kuitenkin hyvä huomioida, että osa luvuista perustuu toteutuneeseen historiaan ja osa ennusteeseen sekä se, että esimerkiksi vajaakuntoisena tehdyistä työpäivistä ei ole tiedossa lukuja koko ajanjaksolta, vaan luvut on arvioitu olemassa olevan tiedon pohjalta.

 

Terveysvalmennuksen hyödyntäminen

Terveysvalmennusta voidaan hyödyntää osana yritysten työkykyjohtamista ja sen avulla voidaan kohdentaa tuki erityisesti niille työntekijöille, joiden terveys- ja työkykyriskit ovat suurimmat. Kohderyhmän koko on yrityksestä riippuen noin 5-25 % koko henkilöstöstä. Parhaan hyödyn valmennuksesta saa, kun terveysvalmennus ei ole vain yksittäinen interventio, vaan se integroidaan osaksi yrityksen hyvinvoinnin johtamista ja työkykyjohtamisen prosesseja. Olennaista on myös jatkuva seuranta ja arviointi, jotta valmennuksen vaikutuksia ja sen hyödyntämistä osana prosesseja voidaan mitata ja kehittää entistä tehokkaammiksi. Valmennus mahdollistaa myös henkilöstön tasavertaisen kohtelun ja tasalaatuisen palvelun toimipaikasta riippumatta, koska valmennus toteutetaan täysin etänä.

Terveysvalmennus tarjoaakin työnantajille konkreettisen työkalun, jolla voidaan vähentää terveyskustannuksia, ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä, vähentää presenteismiä sekä parantaa työn tuottavuutta. Lisäksi terveysvalmennuksen käyttö yrityksissä on osa yhteiskunnallista vastuuta, sillä sen hyödyt ulottuvat myös työpaikan ulkopuolelle. Kun työntekijöiden hyvinvointi paranee, tämä positiivinen muutos heijastuu myös heidän perheidensä ja yhteisöjensä elämään.

 

Lopuksi

Koska yrityksissä ei voida tarjota kaikkea kaikille, on syytä kohdentaa toimenpiteet liiketoiminnan näkökulmasta tärkeimpiin kohderyhmiin. Terveysvalmennus on osoittautunut vaikuttavaksi työkaluksi kohderyhmälle, jolla terveysriskit ovat kasaantuneet ja joka aiheuttaa yrityksen kannalta suurimman osan terveyskustannuksista. Vaikuttavuus ilmenee niin terveyden, henkisen hyvinvoinnin, työkyvyn kuin työsuorituksenkin paranemisessa ja tuloksilla on myös pysyvyyttä vielä vuosi valmennuksen aloittamisen jälkeen.

Tämän lisäksi myös valmennuksen taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä, kuten sairauspoissaolojen ja presenteismin väheneminen sekä työkyvyttömyyseläköitymisen kustannusten aleneminen. Terveysvalmennus onkin investointi, joka ei ainoastaan paranna työntekijöiden hyvinvointia, vaan tuottaa myös taloudellista arvoa.

Terveysvalmennus on pitkän kehitystyön tulos – sitä on kehitetty jo vuodesta 2015 lähtien jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteenamme on henkilöiden terveyskäyttäytymisen mahdollisimman pitkäjänteinen muutos, minkä tuoma hyöty voidaan myös osoittaa yritykselle euroina. Emme tavoittele pikavoittoja, vaan muutoksen pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä ja sen vuoksi tulosten pitkäaikaisseuranta onkin merkittävin mittari valmennuksen onnistumisessa.

Mikäli raportista heräsi kysyttävää, haluat koko raportin itsellesi tai olet kiinnostunut terveysvalmennuksesta oman organisaatiosi käyttöön, niin ole suoraan yhteydessä minuun.

Topi Valtakoski

Prevenia Health Oy

topi.valtakoski@prevenia.fi

040 720 4847